Ohessa Suomen työterveyshoitajaliiton kannanotto kokonaisuudessaan.
Työmarkkinatilanne on tällä hetkellä poikkeuksellinen. Olemme seuranneet tilannetta tiiviisti sekä Suomen Työterveyshoitajaliitossa että Akava-yhteisössä. Keskusjärjestömme Akava neuvottelee rakentavasti ja ratkaisukeskeisesti ja on tarjonnut aktiivisesti ehdotuksia työmarkkinatilanteen ratkaisemiseksi. Koska esitykset neuvotteluista eivät ole edenneet, Akava koordinoi historiallisen poliittisen työtaistelutoimenpiteen 6. helmikuuta. Ulosmarsseihin osallistui 18 Akavan jäsenjärjestöä, myös Suomen Työterveyshoitajaliitto oli mukana akavalaisten yhteisessä rintamassa.
Päätös oli merkittävä myös liitollemme sillä jäsenistömme mielipiteet osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin ovat olleet sekä puolesta että vastaan ja kynnys osallistua työtaistelutoimenpiteisiin on ollut korkea. Olemme poliittisesti sitoutumattomia kuten Akavakin, mutta kyseessä on jäsentemme edunvalvonta. Halusimme tarjota jäsenille mahdollisuuden osallistua, koska kysymys on meille palkansaajille merkittävistä heikennyksistä. Akavalaisten tapaan meillä on ollut halu tukea yhteiskuntaa ja työnantajia. Tuemme työelämää vahvasti osaltamme ja näemme työelämän käytännön haasteet oman työmme kautta. Toisaalta haluamme, että viestimme kuullaan ja huomioidaan haettaessa ratkaisuja työelämäuudistuksiin.
Hallitusohjelmassa on useita kannatettavia työikäisiin kohdistuvia kirjauksia. Näitä ovat esimerkiksi:
- työterveyspalvelujen vahvistaminen
- uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen
- yöelämän ja hyvän mielenterveyden ohjelmatyön jatkaminen
- psykososiaalisen kuormituksen hallinnan parantaminen
- lyhytpsykoterapian saamisen edistäminen työterveyshuollossa
- työterveyshuollon palvelujen saavutettavuuden parantaminen etä-, alusta-, pätkä- ja vuokratyöntekijöille
- TYÖ2030 — Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman toteuttamisen jatkaminen
- TYÖOTE-toimintamallin vakiinnuttaminen
- sisäilmaoireiden varhaisen tunnistamisen kehittäminen ja hoidon parantaminen
- ikääntyneitä koskevan työkykyohjelman valmisteleminen
- ikäjohtamisen kehittäminen
- ja työhyvinvoinnista huolehtiminen.
Hallitusohjelmassa on myös useita työikäisten asemaa heikentäviä kirjauksia, joita vastustamme. Merkittävin näistä on palkankorotusten sitominen vientialojen sopimuksiin, joka heikentää jäsentemme mahdollisuuksia palkkakuopasta nousemiseksi. Liittomme jäsenet kuuluvat matalapalkkaiseen naisvaltaiseen hoitoalaan ja se näyttäytyy jäsenillemme matalampana palkkauksena kuin mitä koulutuksen, osaamisen, työn vaatimusten ja asiantuntijatyön perusteella pitäisi olla. Tulevissa palkkaneuvotteluissa hallituksen esityksen mukaan ei voisi jatkossa ehdottaa palkkaratkaisuksi korotusta, joka ylittäisi vientialojen palkkaratkaisut. Tämä on hoitoaloille kestämätön esitys, sillä se vaikeuttaisi tulevaisuudessa palkkakuopan korotuksia entisestään.
Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus aiheuttaisi paineen mennä työhön sairaana, koska kotiin sairastamaan jääminen laskisi toimeentuloa. Se näyttäytyisi pahimmillaan työpaikoilla flunssan leviämisenä, työsuorituksen, työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen heikentymisenä ja työtapaturmien riskin lisääntymisenä. Tämä vaikuttaisi yhtäältä sekä työntekijöihin, työpaikkoihin että työterveyshuoltoon. Työntekijällä tulee jatkossakin olla oikeus sairauspoissaoloon, mikäli hän tarvitsee sitä sairaudesta toipumiseen ilman, että se heikentää hänen toimeentuloaan. Sairauspoissaolojen vähentämiseen tulisi käyttää muita keinoja ja tarvittaessa kompensoida niiden aiheuttamia kustannuksia pientyönantajille muulla tavoin.
Aikuiskoulutustuen lakkautus vaikeuttaisi jäsentemme mahdollisuuksia lisäkouluttautua työuran aikana. Sosiaali- ja terveysala kehittyy nopeasti ja kehityksessä mukana pysyminen edellyttää usein lisä- tai jatkokoulutuksia työuran eri vaiheissa. Mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja sitä kautta uralla etenemiseen lisäävät työn vetovoimaa. Aikuiskoulutustuki turvaa toimeentulon työuran aikana, kun ilmenee tarvetta täydentää ammatillista osaamista tai kouluttautua lisää. Työuran aikana voi joutua myös vaihtamaan alaa esimerkiksi terveydentilan tai työllisyystilanteen vuoksi. Aikuiskoulutustuki on siten erinomainen keino pitää työikäiset töissä, joten se tukee parhaiten hallituksen koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa. Aikuiskoulutustuen säilyttäminen on mielestämme sekä yksilön että yhteiskunnan etu.
Vuorotteluvapaajärjestelmä on mahdollistanut aikaisemmin pienen tauon työelämästä turvaamalla toimeentulon etenkin sote-alalla. Se on ollut tärkeä työssä jaksamista ja työurien pitenemistä tukeva tekijä etenkin ikääntyneiden työntekijöiden osalta. Samalla se on tukenut työttömien työnhakijoiden työllistymistä alalle.
Suomen Työterveyshoitajaliiton jäsenillä on laaja-alainen kokemus työelämästä, ja työssään he edistävät työterveyttä ja -turvallisuutta Suomessa. Työterveyshoitajina kannattelemme yksilöiden ja yhteisöjen työ- ja toimintakykyä. Työterveyshuollon asiantuntijoina tiedämme, että työikäiset tarvitsevat myös tukea työssä jaksamiseksi ja jatkamiseksi kuten mekin tarvitsemme sitä omassa työssä jaksaaksemme. Tuemme hallituksen työterveyteen, -hyvinvointiin ja -kykyyn liittyviä esityksiä, mutta haluamme myös löytää työelämän yksipuolisesti saneltujen heikennysten sijaan yhteisiä ratkaisuja. Kannatamme Akavan ratkaisuesityksiä. Työ jäsentemme etujen edistämiseksi hankalassa työmarkkinatilanteessa jatkuu.
Suomen Työterveyshoitajaliitto on Akavaan kuuluva puoluepoliittisesti sitoutumaton ammattiliitto työterveyden, työkyvyn ja työhyvinvoinnin asiantuntijoille.
Lisätietoa: puheenjohtaja Inka Koskiaho, inka.koskiaho@gmail.com
_ _
Akavan ratkaisuesitykset: https://akava.fi/ajankohtaista/paremman-tyoelaman-puolesta/
