Asennemuutokset kaipaavat tuekseen myös lainsäädäntötoimia

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa lainsäädäntö, käytännön toimet ja ihmisten asenteet tukevat kaikki yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä syrjimättömyyttä. Valitettavasti viimeaikaiset uutiset työelämän syrjivistä käytännöistä osoittavat, että paljon on vielä tehtävää.

11.6.2024

Miika Sahamies

Valtioneuvoston toimenpideohjelma rasismin torjumisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä on vastikään ollut lausuntokierroksella. Toimenpideohjelma pohjautuu viime kesänä julkaistuun valtioneuvoston niin sanottuun rasismitiedonantoon. Se nostaa ansiokkaasti esille asenteisiin vaikuttamisen tietoisuutta lisäämällä, mutta lainsäädäntötoimet puuttuvat. Tämä on  Akavan mielestä ohjelman suurin heikkous.

Nostimme Akavassa toimenpideohjelman valmistelun yhteydessä esille useita lainsäädännön muutosehdotuksia. Toimme esille esimerkiksi huolen vihapuheen ja häirinnän yleistymisestä, mikä on omiaan heikentämään yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja turvallisuutta. Erityisesti verkossa tapahtuva maalittaminen eli työhön liittyvä järjestelmällinen häirintä koskee monia julkisella sektorilla työtä tekeviä akavalaisia, kuten poliiseja, oikeuslaitosta ja opetus-, sosiaali- ja terveysaloja sekä tieteen ja tutkimuksen ammattilaisia. Mielestämme olisi ollut ehdottoman tärkeää kriminalisoida maalittaminen oikeusministeriön (2022) ehdottamien periaatteiden mukaisesti. Samalla maalittaminen olisi tullut ottaa täsmällisemmin huomioon työturvallisuuslaissakin.

Toimme esille myös, että heikommassa asemassa olevien oikeussuojaa olisi voitu parantaa tiedonannon yhteydessä mahdollistamalla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle oikeus määrätä hyvitystä myös työelämän syrjintätapauksissa.

Syrjintä on edelleen valitettavan yleistä työelämässä ja koulutuksessa. Monilla vähemmistöihin kuuluvilla on vaikeuksia päästä työelämään, löytää osaamistaan vastaavaa työtä tai saada riittävää tukea työllistymiselleen. Tilanteesta kertoo esimerkiksi vastikään julkaistu oikeusministeriön tutkimuskatsaus 2020–2023.

Jotta muutos etenee, tärkeiden asennemuutosten tueksi tarvitaan kansallista sekä kansainvälistä lainsäädäntöä ja sopimuksia. Suomi on mukana keskeisissä YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksissa ja on siten velvollinen kunnioittamaan, suojelemaan ja panemaan täytäntöön kaikkien ihmisoikeudet yhdenvertaisesti ja ketään syrjimättä. Olemme Akavassa sitoutuneet edistämään näitä tavoitteita omalla toiminnallamme.

Lisätietoja:

Miika Sahamies

johtava asiantuntija

+358 50 530 5366