– Nuorten ajatukset työelämästä ovat varmasti erilaisia vanhempiin sukupolviin verrattuna. Nykyisin työelämään ei niin vain mennä. Jo kesätöiden löytäminen on vaikeaa, eikä osaamista siksi kerry helposti, sanoo Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n puheenjohtaja Aleksi Sandroos.
Jos alku työelämässä on vaikea, saattaa syntyä arkuutta lähteä rakentamaan omaa työidentiteettiä ja asiantuntijuutta.
Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin puheenjohtaja Aleksi Sandroos
– Ei välttämättä uskalleta sanoa omaa mielipidettä tai kertoa, miten haluaisi asiat tehdä. Epävarmuuden keskellä ei rohjeta sanoa, mikä on oma toive tulevasta.
Sandroosin mukaan parempi työelämä voi rakentua vain, jos asioista puhutaan avoimesti.
– Uskon työelämän avoimuuteen, organisaatioiden läpinäkyvyyteen ja esimerkiksi palkka-avoimuuteen. Haastan myös nykyistä työkulttuuria, jossa tietyt ikävuodet ovat syy palkita työntekijää. Miksi ei yhtä lailla voitaisi huomioida ja juhlistaa 30 vuotta täyttävää työntekijää kuin 50 vuotta täyttävää? Sandroos pohtii.
Onnistumisten rinnalle kokemuksia epäonnistumisista
Suomen Ylioppilaskuntienliitto SYLin puheenjohtaja Akseli Tiitta tunnistaa nuorten huolen oman paikan löytämisestä ja mieltä kaihertavan epävarmuuden.
Sosiaalisen median myötä nuorilla on edessään maailmanlaajuinen verkosto ihmisiä, jotka saavat kaiken näyttämään helpolta.
– Sitä sitten vertailee itseään näkemäänsä. Toki on tärkeää, että löytää inspiraation ja motivaation lähteitä, mutta siinä on myös huonot puolensa, Tiitta sanoo.
Hän toivoo, että vanhemmat työntekijät kertoisivat rehellisesti kokemuksistaan. Siitä, että kaikki ei ole mennyt alusta loppuun täydellisesti, vaan myös vastoinkäymisiä on ollut – poukkoilevuutta, oikean suunnan hakemista, onnistumisia ja epäonnistumisia.
– Aikuisilta kaivattaisiin rehellisyyttä ja avoimuutta siitä, millaista työelämässä on. Ei siellä aina ole helppoa ja kivaa, mutta on tärkeää, että välillä on hyviäkin hetkiä.
Työpaikkailmapiiri voi toisinaan tuntua toivottomalta tai nuori työntekijä jäädä työyhteisössä yksin kokeneempien keskellä.
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n puheenjohtaja Akseli Tiitta
– On hyvä muistaa, että työkulttuuri syntyy tai muuttuu vain ihmisten kautta. Kannustan nuoria ja kaiken ikäisiä katsomaan peiliin ja pohtimaan, mistä muutos lähtee.
Parempaa työkulttuuria tukevia rakenteita on tarjolla, Tiitta sanoo.
Yksi sellainen on hyvä perehdytys nuoren työntekijän aloittaessa tehtävässään.
– Perehdyttäjien velvollisuutena on kertoa toimintatavoista kuten siitä, miten ongelmatilanteita lähdetään purkamaan. Varmaan prosessit eivät ole ihan selviä kaikkialla tai yleisesti tiedossa. Terveeseen työkulttuuriin kuuluu, että on olemassa prosessit, miten purkaa vaikeita tilanteita, Tiitta muistuttaa.
Kansanedustaja Fatim Diarra (Vihreät) muistuttaa, että jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi työpaikallaan.
Kansanedustaja Fatim Diarra
– Olennaisessa roolissa ovat erilaiset prosessit, joilla tämä oikeus voidaan turvata. Jokaisen nuoren pitää tietää, että heillä on oikeus puuttua huonoon oloon työpaikalla, eikä sitä tarvitse sietää, kansanedustaja Diarra sanoo.
Joskus viisautta on päästää irti
Psykoterapeutti, sosiaalipsykologi (VTM) ja tietokirjailija Emilia Kujala lähestyy nuorten työelämäpelkoa yritysvastuukysymyksenä.
– Joskus tuntuu siltä, että työnantajilla on kummallisia kampanjoita, joilla yritetään kertoa, miten meillä on niin mukavaa olla töissä. Jos ja kun työnantajakokemus on ihmiselle hyvä, tieto kyllä liikkuu puskaradion kautta. Samaan aikaan työnantajat käyttävät rahaa kalliisiin brändäyskampanjoihin, joilla halutaan hallita mielikuvaa. Kyllähän tieto leviää ihan orgaanisesti, hyvässä ja pahassa. Päälleliimatut kampanjat eivät auta, Kujala pohtii.
TTL:n tutkimusten mukaan joka neljäs työntekijä on riskissä uupua tai jo uupunut.
– Kyllä työelämäkokemukset kantautuvat nuorten korviin joko omien tai lähipiirin kokemusten myötä tai median kautta.
Kujala arvioi tytöillä ja naisilla olevan hieman enemmän taipumusta uupua.
– Tytöt esimerkiksi menestyvät paremmin koulussa. Tämä ei suinkaan suojaa uupumiselta, päinvastoin. Tytöt menestyvät paremmin, mutta heille kasautuu enemmän jaksamisen haasteita. Tätä voidaan ajatella yksilön sisäisenä ongelmana, mutta se on aika kapea näkökulma. Kukaan ei synny se ajatus päässään, että pitäisi suoriutua hyvin tai että pitäisi menestyä elämässä. Se opitaan sen perusteella, mistä palkitaan ja mitä arvostetaan, miten siis tulee nähdyksi ja huomatuksi. Tytöiltä ehkä odotetaan varhaisemmin mukautuvaa, huolellista ja tunnollista käytöstä. Pojille on sallitumpaa ottaa rennommin ja esimerkiksi epäsosiaalinen käytös on hyväksyttävämpää.
Psykoterapeutti ja tietokirjailija Emilia Kujala
Kujala huomauttaa, että itsekuri on osin neurobiologista. Joissain lapsissa tämä näkyy jo varhain hyvin sinnikkäänä puurtamisena ja yrittämisenä.
– Itsekontrolli on monin tavoin hyvä asia ja se ennustaa koulumenestystä. Mutta jos itsekontrolli on joustamatonta, voi se johtaa suorittamiseen varsinkin, jos onnistumisista on kovasti palkittu.
Kujala ehdottaa, että lapsia ja nuoria kehuttaisiin suoritusten sijaan siitä, että he osaavat pyytää apua tai tunnistavat, milloin sisukkaan puurtamisen sijaan onkin viisainta päästää irti asioista, jotka eivät ole hyväksi tai vie oikeaan suuntaan. Levätä saisi, vaikka asiat olisivat kesken.
– Nuorille pitää antaa mahdollisuus tulla nähdyksi silloinkin, kun on heikko ja tarvitseva. Nähdyksi tuleminen tarkoittaa läsnä olemista ja huomion antamista toiselle ihmiselle, arvostavaa ja kunnioittavaa kohtaamista.
Moni pääsee kohta kesäloman viettoon, mitä saattavat ryydittää tiedustelut siitä, mitä itse kukin lomallaan tekee tai tokaisut ansaitusta lomasta.
– Miksi me puhumme näin? Että pitäisikö tehdä töitä niska limassa uupumukseen asti? Eihän iltaisinkaan ajatella, että nytpä olen ansainnut yöunet, Kujala sanoo.
Diarran mukaan uupumuksen rajoilla työskentelyä glorifioidaan aivan liikaa.
– Meidän pitää lisätä nuorten ymmärrystä siitä, että tavoitteena ei ole elää työlle ja uuvuttaa itseään työllä. Työn kuuluu tuntua merkitykselliseltä ja siitä kuuluu nauttia, sillä vietämme työssä niin ison osan elämästämme. Meidän täytyy yhteiskuntana viedä kehitystä enemmän tähän suuntaan. Se on meidän kaikkien vastuulla, Diarra sanoo.
Akavan järjestämä keskustelutilaisuus otsikolla Jaksanko ja riitänkö? Ratkaisuja nuorten työelämäpelkoon SuomiAreenalla 28.06.2024 klo 10. Keskustelun juontaa Kirsi Alm-Siira ja siihen osallistuvat Emilia Kujala, Aleksi Sandroos, Akseli Tiitta ja vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra.
Raatihuoneenpuiston lava, Teatterikatu 7.
Lisätietoja tilaisuudesta täällä.
Teksti: Iida Ylinen
Kuvat: Timi Kuosmanen (Akseli Tiitta), Jenni-Maria Könönen (Emilia Kujala)
Akava hakee ratkaisuja nuorten aikuisten ahdinkoon
Akavalaisten liittojen piirissä sekä keskusjärjestötasolla on tunnistettu nuorten aikuisten hankala tilanne kuten erilaiset haasteet hyvinvoinnissa ja toisaalta sijoittumisessa työelämään.
Nuoret aikuiset ovat yksi Akavan toiminnan tärkeistä painopisteistä. – Haluamme saada aikaan muutosta, jotta nuoret eivät kokisi olevansa ahdingossa, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
– Ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä ja vastuullinen rooli, kun nuoret aikuiset tulevat työelämään. Meillä on mahdollisuuksia auttaa tukena olevan verkostomme avulla oli kyse sitten henkilöstöedustuksesta tai vanhemmista kollegoista, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo.
Akavalaisten liittojen opiskelijajäsenmäärä on nousussa, ja viime vuonna Akava-yhteisöön liittyi 6000 uutta opiskelijajäsentä.
– Moni järjestäytyy jo opiskelijana ja jatkaa usein jäsenenä valmistumisen jälkeenkin. Opiskelijajäsenyys on meille tärkeä väylä tavoittaa nuoria aikuisia.
Akava on vaikuttanut käytännönläheisesti nuorten aikuisten tilanteeseen ja neuvotellut Danske Bankin kanssa palveluita, jotka helpottavat opintolainan korkorasitusta ja kannustavat rahallisesti aloittamaan säännöllisen säästämisen jo opiskeluaikana.
Keväisessä kampanjassaan Akava keräsi nuorten aikuisten kokemuksia elämäntilanteestaan ja tulevaisuuden näkymistä.
– Meillä on liitoissa valtavasti nuorten asioihin liittyvää asiantuntemusta. Yhdessä liittojen kanssa pyrimme löytämään käytännön ratkaisuja nuoria aikuisia haastaviin asioihin ja luovuttamaan ideat päättäjille tulevana syksynä, Löfgren sanoo.
Asiantuntijatyön ja korkeakoulutusta vaativan työn suhteellinen osuus kasvaa työmarkkinoilla. Työ vaatii paljon uuden omaksumista ja oppimista sekä vuorovaikutustaitoja.
– Akava ajaa muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön, jotta psykososiaalinen kuormitus saataisiin paremmin hallintaan. Tämä on välttämätöntä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Yhteiskuntamme kestävyys edellyttää nuorten hyvinvointia.
