Rehtorin toimi on kerätyn aineiston sukupuolittunein tehtävä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Yliopistoissa miesten osuus rehtoreista on 85 prosenttia ja ammattikorkeakouluissa 71 prosenttia. Muilla hallinnon asteilla sukupuolijakauma on tasaisempi: yliopistoissa varadekaanien ja ammattikorkeakouluissa vararehtorien sukupuolijakauma on lievän naisvoittoinen: molemmissa on naisia 53 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa johtoryhmän jäsenten sukupuolijakauma on selkeän naisvoittoinen: 60 prosenttia johtoryhmän jäsenistä on naisia.
Yleisesti ottaen yliopistojen hallinnossa ilmenee voimakkaampi sukupuolijakauma miesten hyväksi kuin ammattikorkeakouluissa. Verrattuna saman selvityksen aiempaan toteuttamiskertaan vuonna 2020, naiset ovat päässeet enemmän osaksi korkeakouluhallintoa juuri ammattikorkeakouluissa.
Tasa-arvolain (609/1986) 4a §:n mukaan julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanossa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Tästä näkökulmasta voidaan katsoa, että korkeakoulujen hallinnot ovat tasa-arvoisia, asettuvathan ne pääsääntöisesti tasa-arvolain mukaisen ns. 40/60-säännön puitteisiin.
Samalla on kuitenkin tärkeää tarkastella myös tehtävien jakautumista hallintojen sisällä. Tuore raportti antaa viitteitä, että opetustehtävät ovat kasautumassa yhä enemmän naisille, kun taas miesten osuus ylimmässä johdossa vahvistuu. Nämä kehityskulut viittaavat sukupuolijakaumaltaan hierarkisempaan korkeakoulumaailmaan, jossa tosiasiallisen tasa-arvon eteen tarvitaan edelleen aktiivisia tasa-arvotoimia.
Olemme Akavassa sitoutuneet toimimaan oikeudenmukaisemman työelämän puolesta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että jokaisella on tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet rakentaa hyvä ja palkitseva työura. Työelämässä yhä vallitsevan eri alojen ja asematasojen välisen eriytymisen eli segregaation purkaminen edellyttää monipuolisia toimenpiteitä. Niitä ovat esimerkiksi tasa-arvoinen, yhdenvertainen, läpinäkyvä rekrytointi, urakehitys ja palkkaus sekä työn ja perheen yhteensovittamista tukevat toimet sekä korkeakouluissa että laajemmin yhteiskunnassa. Korkeakoulujen sukupuolijakaumien kehittymistä on syytä seurata ja arvioida myös jatkossa. Lisäksi tulevaisuudessa tarvittaisiin tutkimusta muun muassa ulkomaalaissyntyisten työntekijöiden uramahdollisuuksista suomalaisissa korkeakouluissa ja intersektionaalisista eriarvoisuuksista korkeakoulujen hallinnossa.
Lisätietoja:
