Planeetta on myrkytystilassa, johon ihmiskunta yrittää etsiä lääkkeitä ja hoitokeinoja.
”Emme näe, että olemme osa luontoa, jonka kanssa meidän tulisi elää tasapainossa”, sanoo terveydenhuollon erikoislääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren. Hän on syntynyt Saksassa, mutta kasvanut Helsingissä.
Ympäristöasiat ja ihmiskunnan vaikutukset luontoon olivat hänelle tärkeitä jo ala-asteella, jolloin hän piti esitelmiä Greenpeacesta ja sukupuuton partaalla olevista vuoristogorilloista. Lääkäriksi hän halusi, koska työnkuvan monipuolisuus houkutteli.
Grotenfelt-Enegren oli kiinnostunut tutkimuksesta, kansainvälisyydestä, kliinisestä työstä ja kehittämistyöstä.
Lääkärillä on mahdollisuus vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan potilastyössä, mutta myös yhteiskunnallisella tasolla. Potilastyössä lääkärin tehtävä on tukea ihmistä terveellisten elämäntapojen pariin.
”Ihmiselle terveelliset elämänmuutokset ovat usein myös hyväksi planeetalle. Siinä suhteessa lääkärin työhön on helppo sisällyttää ilmastoystävällistä vaikuttamistyötä.”
Ihmisen pitäisi vähentää lihansyöntiä ja muita epäterveellisiä elämäntapoja – eli rauhoittaa tempoa, syödä terveellisemmin, lisätä kävelyä, pyöräilyä ja luonnossa liikkumista.
Lääkärillä on erinomainen käsitys siitä, miten ihmiset syövät, liikkuvat ja hoitavat terveyttään. Se, mikä kuormittaa yksilöä, kuormittaa usein myös yhteiskuntaa ja luontoa.
Päivittäisessä potilaskontaktissa työskentelevä lääkäri tekee työuransa aikana keskimäärin 60 000–100 000 potilashaastattelua. Lääkäreillä olisi Grotenfelt-Enegrenin mielestä annettavaa lääketieteen ulkopuolellakin. Hän haluaisi, että hänen ammattikuntaansa kuunneltaisiin enemmän yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
”Lääketieteen perusta ovat näyttöön perustuvat faktat, joiden pohjalta tehdään päätöksiä ja suosituksia.”
Valheellisen tiedon leviäminen ja populismin nousu ovat vaarallinen yhtälö, jonka tuorein esimerkki liittyy lääketieteen saralla rokotevastaisuuteen.
”Disinformaatiota vastaan kamppailu on tärkeää, mutta ajoittain uuvuttavaa. Ympäristöasioissa voimavarat kannattaa kohdistaa heihin, jotka ovat todennäköisemmin muuttamassa elämäntapojaan.”
Lääkäreille ilmastonmuutos tarkoittaa monenlaisiin uhkiin ja ongelmiin varautumista, mutta myös työtä, jonka tarkoitus on ennaltaehkäistä ja torjua.
Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan kuumuuden, metsäpalojen, tulvien ja myrskyjen osalta ihmisten terveyteen. Välillisten seurausten lista on pitkä: infektiotaudit, ilmansaasteet, köyhyys, aliravitsemus, mielenterveyden ongelmat, konfliktit, pakolaisuus.
Työnsä puolesta Grotenfelt-Enegren on matkustanut ympäri maapalloa: Nigerian slummeissa, Nepalin vuoristoissa, Bangladeshin tulva-alueilla ja Aasian suurkaupungeissa, joissa ilmansaasteet tuntuvat jopa nenän limakalvoilla. Hän vietti valmistumisensa jälkeen puoli vuotta Filippiineillä Boholin saarella ja näki, minkälaista tuhoa hurrikaanit saavat aikaiseksi.
Vuonna 2018 Grotenfelt-Enegren havahtui ilmastonmuutokseen kahdessa osassa. Ensimmäinen voimakas havahtuminen tapahtui Bill ja Melinda Gatesin säätiön työmatkalla. Lentokoneen ikkunasta hän katsoi Grönlannin sulavia jäätiköitä ja rupesi miettimään työmatkojensa ympäristövaikutuksia.
Saman vuoden kesä oli Suomessa, kuten koko Euroopassa, historiallisen kuuma ja vähäsateinen. Helteet aiheuttivat Suomessa yli viidensadan ihmisen ennenaikaisen kuoleman.
Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä: myrskyjä, tulvia, metsäpaloja, helleaaltoja ja kuivuutta. Näistä aiheutuvat ongelmat vaikuttavat erityisesti riskiryhmiin, kuten ikäihmisiin, lapsiin ja kroonisesti sairaisiin.
Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomessa toistaiseksi helleaaltojen muodossa, mutta myös toisten eliöiden levittämät taudit, kuten borrelia ja puutiaisaivotulehdus yleistyvät. Myös hengitysteihin liittyvät taudit ja kuivumisen aiheuttamat ongelmat yleistyvät.
Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttama pakolaisuus tulee Grotenfelt-Enegrenin mukaan kuormittamaan tulevaisuudessa terveydenhuoltoa.
Maailman lääkäriliitto (World Medical Association) julisti viime vuoden lokakuussa ilmastohätätilan ja kannusti lääkäreitä olemaan aktiivisempia ja painostamaan poliitikkoja voimakkaampiin toimiin ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi.
Suomen Lääkäriliitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Juhlavuoden teemana on kestävä kehitys. Vuoden aikana julkaistaan teemaan liittyviä artikkeleita, järjestetään tapahtumia ja herätetään ympäristöön liittyvää keskustelua. Liitto on vähentänyt lentomatkustamista ja keventänyt hiilijalanjälkeään.
Yksittäiset lääkärit ovat myös kunnostautuneet.
”Olemme perustaneet Facebook-ryhmän ja järjestäytymässä ilmastorintaman alle, jossa ovat mukana psykologit ja taiteilijat.”
Grotenfelt-Enegrenin ajatuksena on lanseerata ilmastokampanja vastauksena nuorten ilmastolakolle.
”Meidän aikuisten ei ole syytä lakkoilla, vaan kääriä hihat ylös. Ruohonjuuriaktivismi on kovin tärkeässä roolissa.”
Ilmastoahdistus on yleistynyt, erityisesti nuorten keskuudessa. Nuorisobarometrin mukaan noin 70 prosenttia nuorista on huolissaan ilmastonmuutoksesta.
”Tällä hetkellä on välttämätöntä ylläpitää toivoa, ja tässä me lääkärit olemme myös hyvin tärkeässä roolissa”
Grotenfelt-Enegrenilla on omakohtaisia kokemuksia ilmastoahdistuksesta vuodelta 2018.
”Tuli uupumus, jota ilmastoahdistus lisäsi. Tajusin, miten vaikeaa näiden ongelmien kanssa kamppaileminen on”.
Uupumuksen jälkeen hän palasi kliiniseen työhön, koska koki saavansa ihmisten kohtaamisesta voimaa. Erilaisille vertaistuen muodoille ja ilmastoahdistusta käsittelevälle tiedolle on hänen mielestään tällä hetkellä suuri tarve.
Teksti ja kuvat: Johannes Roviomaa
Mikaela Grotenfelt-Enegren, Helsingin kaupungin äitiys- ja lastenneuvolalääkäri, terveydenhuollon erikoislääkäri, Suomen Lääkäriliiton jäsen
Syntynyt vuonna 1977 Frankfurtissa
Lääketieteen lisensiaatti 2004, Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys.
Tutkijana THL:n rokoteosastolla 2004–2007 Filippiineillä, kliininen kokemus psykiatriasta, pediatriasta ja yleislääketieteestä. Lastenterveyden ja ravitsemuksen asiantuntijalääkärinä WHO:lla Nepalissa. Useita vuosia lääketieteellisenä neuvonantajana kansainvälisessä palvelumuotoiluyrityksessä M4ID/Scope.
Harrastukset: hyötyliikunta, lukeminen ja uuden oppiminen
Perhe: Naimisissa, kolme lasta
