– Suomen talous ja kansalaisten hyvinvointi ovat perustuneet korkeaan koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen. Tämä on jatkossakin strategia, jolla voimme menestyä. Tohtoritutkinnot edustavat korkeinta koulutusjärjestelmän kautta tuettua ja tuotettua osaamista. Jotta voimme hyödyntää tutkimustietoa tehokkaasti, tutkimuksen osaajien pitää työllistyä kaikille yhteiskunnan sektoreille, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
– Suomen tutkimus- ja kehitys -intensiteetti pitää nostaa vuoteen 2030 mennessä neljään prosenttiin, kuten vuoteen 2030 ulottuvassa tutkimus- ja innovaationeuvoston visiossa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen visiossa on asetettu tavoitteeksi. Tähän ei päästä, jos yrityssektorilla tutkimus- ja kehitystoiminnassa työskentelevästä henkilöstöstä vain 6 prosenttia on tohtoreita, Fjäder jatkaa.
– Noin kolmannes tohtoritutkinnon suorittaneista voi odottaa työllistyvänsä yliopistoon. Tohtoriksi valmistuvien on saatava monipuolisesti kontakteja ja tehtävä yhteistyötä yritysten sekä julkisen ja kolmannen sektorin työpaikkojen kanssa, jotta niiden osaamistarpeisiin voidaan vastata tulevaisuudessa paremmin, sanoo Akavan johtava asiantuntija Ida Mielityinen.
– Jatkuva vuoropuhelu yliopistojen ja muiden työelämäsektorien kesken on tärkeää, jotta tohtorikoulutuksessa reagoitaisiin uuden tiedon tarpeisiin. Nuorilla tutkijoilla on usein näköalapaikka uuden tutkimustiedon ja yhteiskunnan uudistamistarpeiden välissä. Monet kiinnostavat tutkimustulokset sijoittuvat perinteisten tieteenalojen rajapinnoille, Mielityinen sanoo.
– Erityisesti kaivataan lisäpanostuksia ja tukitoimia, jotta ulkomaiset nuoret tutkijat työllistyvät ja jäävät Suomeen tohtorintutkinnon valmistuttua. Olisi hyvä miettiä taloudellisia kannusteita työpaikoille palkata tohtoreita. Tohtoreita tarvitaan yritysten lisäksi aiempaa enemmän julkisessa hallinnossa ja kolmannella sektorilla, jotta Suomi voi kehittyä tutkitun tiedon hyödyntämisen kärkimaaksi, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Maija S. Peltola.
– Tutkijat pitää nähdä ammattilaisina myös väitöskirjavaiheessa. Ammattimaisuutta tukee kestävä ja pitkäjänteinen rahoituspohja: väitöskirjahankkeeseen tulisi myöntää kerralla koko hankkeen kestävä rahoitus. Lisäksi väitöskirjatutkimuksen ohjausta pitää uudistaa. Sen pitää olla laaja-alaista, jotta se tukee nuoren tutkijan urakehitystä ja ottaa huomioon mahdollisuudet työelämän eri sektoreilla, Peltola jatkaa.
Peltolan mukaan tutkijanuran houkuttelevuutta lisäisi merkittävästi, että tutkijoille tarjottaisiin tasavertaiset työskentelyolosuhteet yliopistoissa rahoitustapaan katsomatta. Suuri osa tohtorikoulutettavien rahoituksesta tulee säätiöiltä apurahoina. Yliopistojen kannattaisi kilpailla apurahalla tutkimusta tekevistä tarjoamalla hyviä työskentely-ympäristöjä. Esimerkiksi ennaltaehkäisevän työterveyshuollon järjestäminen apurahalla työtään tekeville olisi selkeä panostus tulevaisuuteen.
Tohtorien työllistymistä on edistetty tohtoreita yrityksiin rekrytoivalla Post Docs in Companies (PoDoCo) -ohjelmalla sekä Tohtos-hankkeella. Itä-Suomen, Oulun, Tampereen, Turun, ja Vaasan yliopiston tutkijakoulut kehittivät yliopistojensa työelämäyhteyksiä tohtorikoulutuksessa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Tohtos-hankkeessa (Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen). Hankkeen päätösseminaari pidetään tänään.
Lue lisää aiheesta: Tohtori rakentaa yhteiskuntaa laaja-alaisesti
Lisätiedot
Puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava, puh. 0400 609 717
Johtava asiantuntija Ida Mielityinen, Akava, puh. 050 594 0731
Puheenjohtaja Maija S. Peltola, Tieteentekijöiden liitto, puh. 0400 645 497
Toiminnanjohtaja Johanna Moisio, Tieteentekijöiden liitto, puh. 0400 874 135
