Koronakriisin alettua on käynyt ilmi, että harvassa Euroopan korkeakoulussa on valmiutta laajamittaiseen etäopetukseen tai tenttien järjestämiseen muualla kuin luokkahuoneessa ja auditoriossa. Lisäksi monessa vakavan Covid-19-epidemian yllättäneessä maassa katsottiin varmimmaksi kotiuttaa Erasmus-opiskelijat, keskeyttää tutkimusprojektit ja peruuttaa niin tentit kuin pääsykokeetkin.
Vaikka UniGR:n (Université de Grande Région, Universität der Grossregion) yliopistoryppäässä etäopiskelu ja -kokoukset ovat arkipäivää, pääsihteeri Frédérique Seidel kertoo koronakriisin mullistaneen opettajen, tutkijoiden ja opiskelijoiden rutiineita.
– Yliopistokaupungit Kaiserslautern, Liège, Lorraine, Luxembourg, Trier ja Sarrebruck sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan ja yksi UniGR:n perusajatuksista on ollut juuri opiskelijoiden vapaa fyysinen liikkuminen oppilaitosten välillä. Samalla sisään kirjoittautumisella ja lukukausimaksullla opiskelija voi käydä kaikkien yliopistojen luennoilla, kanttiineissa ja kirjastoissa, Seidel kertoo.
– Etäopetus on toki aina ollut keskeisellä sijalla, mutta nyt sitä on jouduttu huomattavasti laajentamaan. Nykyinen tilanne pakottaa meidät kehittämään entisestään toimintamalliamme soveltumaan tilanteeseen, jossa fyysinen liikkuminen on mahdotonta.
Ranskan, Belgian, Saksan ja Luxemburgin rajalla toimivan UniGR yliopistoryppään opiskelijat saavat käyttöönsä kuuden korkeakoulun resurssit.
Koronasta uusi tutkimuskohde
UniGR:n etäopetuksen ja -tutkimuksen malli tulee suurelta osin rajaseutuopintojen (Border Studies) opetusohjelmasta. Rajaseututieteen tutkimuslaitos jakaa osanottajayliopistoissa työskentelevien yhteensä 80 tutkijan kesken muun muassa digitaalisen tutkimusvälineistön ja tietokannan, jossa on tutkimustietoa ranskaksi, saksaksi ja englanniksi. Samalla koronaviruksesta ja sen vaikutuksista rajaseudun elämään on tullut uusi yhteinen tutkimuskohde. Liègen yliopistossa valmistellaan parhaillaan aiheeseen liittyvää kaksipäiväistä verkkoseminaaria, joka on tarkoistus järjestää kesäkuussa.
– Etäopetuksen raja tulee kuitenkin vastaan erityisesti ns. eksakteilla tieteenaloilla, koska käytännön kokeita ja mittauksia ei voi tehdä virtuaalisesti, Frédérique Seidel huomauttaa.
Haasteena erilaiset ohjeistukset
Hänen mukaansa yliopistoryppään haasteena on poikkeusolojen alettua ollut osallistujamaiden hyvinkin erilaisten ohjeistusten ja ratkaisujen yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi. Eri kulttuurien yhteensovittamisen vaikeus näkyy myös päivittäisessä toiminnassa.
– Usein kumppaniyliopistojen erilainen suhtautuminen digitaalisiin apuvälineisiin jarruttaa yhteistyötä. Energiaa kuluu muun muassa sen ratkaisemiseen, miten voi teknisesti liikkua järjestelmästä toiseen ja miten opiskelija saa käyttöoikeudet toisen yliopiston alustoihin ja tietokantoihin.
– UniGR on toiminut jo yli kymmenen vuotta. Tänä aikana lukuisia yhteistyön esteitä on poistettu ja kulttuurisia rajoja ylitetty. Nykyinen koronatilanne kannustaa jatkamaan samalla linjauksella eteenpäin, Frédérique Seidel sanoo. Hän muistuttaa, että käytännön ongelmien kääntöpuolella on yliopistoelämää rikastuttava kulttuurivaihto.
UniGR syntyi vuonna 2008 alkaneena EU-projektina, josta kehittyi pysyvä yliopistomalli. Rajaseutuyliopisto antaa tänä päivänä opetusta 135 000 opiskelijalle kolmella kielellä. Lisäksi sen suojissa työskentelee 10 000 opettajaa tai tutkijaa. Valmisteilla on noin seitsemäntuhatta väitöskirjaa.
Teksti: Virpi Latva
Kuva: UniGR
Etäkorkeakoulusta oppia tulevaan
Koronavirus on muuttanut opiskelua myös suomalaisissa korkeakouluissa. Lähiopetus lakkasi, rakennukset suljettiin ja tentit, tehtävät ja luennot siirtyivät verkkoon. Kaikki tämä tapahtui nopeammin ja paremmin kuin kukaan osasi ennakoida. Korkeakoulujen henkilöstölle tämä on ollut suuri ponnistus. Kriisi on kuitenkin osoittanut, kuinka vahva suomalainen korkeakoululaitos on.
Viimeaikojen käänteet osoittivat kuitenkin, että korkeakoulutuksen digitalisaatio ei ole ollut sillä tasolla kuin se teknologian ja digitaalisten oppimismenetelmien puitteissa olisi voinut olla. Tästä näkökulmasta koronavirus on ollut suotuisa shokki. Hengen ja terveyden suojeleminen on saanut aikaan ennennäkemättömän digiloikan ja uutta yhteistyötä korkeakoulujen välillä. Esimerkiksi avointen yliopistojen opintoja eri puolilta Suomea on nyt avoimesti tutkinto-opiskelijoiden suoritettavana todennäköisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Toivoa sopii, että poikkeusajan uudet käytännöt jättävät jotain myös jälkeensä. Ranskan, Belgian, Saksan ja Luxembourgin yhteistyömallista voitaisiin ottaa oppia. Eri tutkintokokonaisuuksiin kuuluvia opintoja voitaisiin vallan hyvin jättää avoimesti suoritettavaksi, oli opiskelijan oma oppilaitos mikä tahansa.
Avointa tarjontaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä kannattaa jatkossa lisätä. Yhteistyö, digitalisaatio ja avoimuus hälventäisivät Suomen pitkiä välimatkoja ja parhaassa tapauksessa vahvistaisivat korkeakoulutuksen laatua.
Johtava asiantuntija Emmi Venäläinen Akavasta kommentoi verkostoyliopiston toimintamallia suomalaisesta näkökulmasta. Kuva Liisa Takala
