YK julkaisi syyskuussa raportin luonnon monimuotoisuudesta. Tämä Global Biodiversity Outlook -raportti on verrattavissa IPCC:n raportteihin ilmastonmuutoksesta. Yksi kahdeksasta YK:n asettamasta tavoitteesta on One Health.
– Eläinlääkärit ovat jo pitkään puhuneet One Healthistä, jossa ympäristön, eläinten ja ihmisten terveys nähdään yhtenä kokonaisuutena, sanoo Sanna Hellström, Korkeasaaren eläintarhan toimitusjohtaja ja eläinlääketieteen tohtori.
Eläinlääkäreillä on merkittävä rooli tämän kokonaisuuden hoitamisessa ja arvioimisessa ympäri maailmaa.
– Eläinten terveys linkittyy myös ihmisten terveyteen ja ympäristön tilaan. Ilmasto lämpenee, uudet taudit leviävät ja luonnon moninaisuus katoaa.
Hellströmin mukaan eläinsuojelulain suhteen tarvitaan kokonaisuudistus.
– Kaikki eläimet – siat, kanat tai turkiseläimet – pitäisi saada pois pienistä häkeistä ja nautojen päästä laitumille. Asioiden globaalit vaikutukset tulee nähdä, vaikka työskentelisi tuotantoeläinten parissa. Lihankulutuksen on vähennyttävä.
Hellström osallistui hiljattain Yhdysvaltojen eläintarhajärjestön konferenssiin. Kansainvälinen yhteistyö eläinlääkäreiden ja eläintarhojen kanssa on välttämätöntä.
Korkeasaaren yksi tärkeimmistä asiantuntijaverkostoista on Euroopan eläintarhayhdistys, joka hoitaa eläinpopulaatioita eurooppalaisena kokonaisuutena ja verkoston kautta on saatu koottua tutkimustietoa koronan vaikutuksista eläimiin. Euroopassa on noin neljäsataa eläintarhaa, jotka kuuluvat yhdistykseen. Jäseneksi ei pääse, ellei eläintarha täytä standardeja.
– Eläintarhat tekevät valtavasti tutkimusta ja meillä on erinomaiset yhteydet yliopistoon. Korkeasaaressa tavoitteenamme on kasvattaa suojelu- ja tutkimushankkeiden roolia.
Hellströmin tehtävänä on huolehtia Korkeasaaren eläintarhan taloudesta, henkilöstöstä ja kehittämisestä. Eläintarhassa paiskii töitä 78 työntekijää.
Korkeasaaren eläintarha oli kaksi ja puoli kuukautta suljettuna koronapandemian vuoksi. Monet eläintarhat ovat taloudellisesti hankalassa tilanteessa. Hellström korostaa, että kollegoiden välisen vertaistuen merkitys on ollut tärkeää.
Kotimaisen matkailun aalto ei ole rantautunut Korkeasaareen saakka. Hellströmin mukaan ulkomailta tulevien turistien puute näkyy kävijämäärän laskuna.
Tutkimuksen ja eläinsuojelutyön kannalta oli merkittävää, että Korkeasaaren eläintarhasta tuli säätiö vuonna 2018. Nyt säätiöllä on apunaan myös tutkimuskoordinaattori.
Tavoitteena on etsiä menetelmiä eläinten hyvinvoinnin arvioimiseen ja lisätä kotimaisten lajien suojelutyötä, kertoo Hellström, joka on koulutukseltaan eläinlääketieteen tohtori. Väitöskirjassaan hän tutki elintarvikehygieniaa.
– Eläinlääkärikoulutus antaa työkalut kokonaisvaltaiseen ajattelun ja linkittyy siihen, miten esimerkiksi tartuntataudit tai olosuhteiden aiheuttamat muutokset vaikuttavat sairauksiin.
Hellström pitää ongelmallisena, että eläinsuojelutyössä sympatian saavat tietynlaiset lajit, kuten saimaannorppa, panda tai vuoristogorilla.
– Meidän velvollisuus on suojella monimuotoisuutta ja eläimiä. Tilanteen ei pitäisi olla sellainen, että pelastamme lajeja vasta siinä vaiheessa, kun ne ovat sukupuuton partaalla. Kaikkien villilajien populaatiot heikkenevät kasvavaa tahtia.
Korkeasaaren eläintarhan tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Hellströmin mukaan tavoite on maailman kärkeä. Australiasta löytyy tällä hetkellä maailman ainoa hiilineutraali eläintarha.
Korkeasaaressa lämmitys on vaihdettu kierrätettyyn hukkalämpöön, joka on nollapäästöinen. Lentämisestä aiheutuvat päästöt kompensoidaan, eläinten ruokinnassa hyödynnetään hävikkiruokaa ja työntekijöille tarjotaan kasvisruokaa.
– Olemme tehneet isoja, mutta helppoja ratkaisuja. Emme kerralla vaihda kaikkea, sillä on kestävää käyttää asiat loppuun.
Hellström kertoo, että Korkeasaari valitsi lentoliikenteen päästöjen kompensaatiokohteeksi kotimaisen metsittämisen, joka sitoo hiiltä ja tukee samalla monimuotoisuutta.
Korkeasaaren eläintarhassa vierailee vuosittain paljon lapsia ja nuoria. Kuudes sukupuutto, ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden hupeneminen ovat vaikeita asioita, joista myös eläintarhan on viestittävä kaikenikäisille kävijöilleen.
– Biodiversiteetti on suurimmalle osalle tuttu sana, mutta epämääräinen käsite lapsille. Haluamme kertoa myös onnistuneista suojeluhankkeista. Emme halua ruokkia pelkoa ja ahdistusta.
– Paukkuja ei kannata laittaa vänkyröihin, vaan niihin ihmisiin, joilla on halua muuttaa asioita.
Teksti & kuvat: Johannes Roviomaa
Sanna Hellström
Korkeasaaren eläintarhan toimitusjohtaja, Eläinlääketieteen tohtori, Suomen Eläinlääkäriliiton jäsen.
Syntynyt vuonna 1972 Jyväskylässä
Yliopistolla tutkijana ja opettajana (2000–2012), Eviran (nyk. Ruokavirasto) neuvottelevana virkamiehenä sijaisuuksia. Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtajana 2008–2010.
Harrastukset: Tanssi, TFW, lintubongaus, Helsingin katujen kävely aakkosjärjestyksessä
Perhe: Kaksi poikaa
