Akavalaiset ilmastotyössä: EU-erityisasiantuntija Johanna Kentala-Lehtonen, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (YKA) ry

Yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Kentala-Lehtonen tietää, miten suomalaisyritykset puhuvat ilmastonmuutoksesta – nyt hän ohjaa Suomea  kohti kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.

5.12.2019

Marraskuussa Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan. 

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (YKA) ry:n jäsen Johanna Kentala-Lehtonen seuraa työssään EU:n ilmastopolitiikkaa lähietäisyydeltä. Hän on ollut nykyisessä työssään EU-erityisasiantuntijana valtioneuvoston kansliassa puoli vuotta. Hänen kontollaan on muun muassa Suomen ilmastotavoitteiden eteenpäin vieminen.

Pääministerin vieraillessa Eurooppa-neuvostossa tai tavatessa komission puheenjohtajan Kentala-Lehtonen tietää, mistä asioista ylipäätään keskustellaan. Hän laatii poliitikoille tapaamisiin taustoja ja puhenuotteja.

Jo lukioikäisenä Kentala-Lehtonen kiinnostui kansainvälisestä politiikasta ja halusi taustavaikuttajaksi.

“Halusin mukaan politiikkaan, mutta en päätöksentekijäksi. Nyt olen täsmälleen siinä tavoitteessa.”

Kentala-Lehtonen oli laatimassa Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa. Hän toivoo, että Eurooppa-neuvosto päättää yhteistuumin, että Euroopan pitää olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

“Sydän löi varmasti muutaman kerran tyhjää virkamiehillä, kun tavoite lausuttiin ääneen. Samanaikaisesti uskon, että se on mahdollista.”

Kentala-Lehtosen mielestä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan suurimpana esteenä ovat valheellisen ja väärän tiedon leviäminen sekä populismin nousu, josta brexit ja Yhdysvaltojen irtisanoutuminen Pariisin ilmastosopimuksesta osaltaan kertovat.

“Politiikka on ainoa hyvä vaihtoehto, joka meillä on olemassa. Olen vahva demokratian kannattaja. Meillä pitää olla oikeus valita päättäjämme. Samalla heidän pitää olla äärimmäisen vastuullisia päätöksenteossa”, sanoo Kentala-Lehtonen.

Hänen mielestään välineet ja teknologia, jolla ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa, ovat jo olemassa. Kysymys on myös siitä miten investointeihin saataisiin kanavoitua riittävästi rahaa ja pidettyä siirtymä oikeudenmukaisena sosiaalipoliittisesti.

“IPCC:n 1,5 asteen raportti oli suuri muutos, vaikka ei minkään tiedon pitäisi olla uutta ihmisille, jotka ovat seuranneet maailman tilaa jo pidemmän aikaa”

Suomen EU-puheenjohtajakausi päättyy vuoden lopulla. Kentala-Lehtosen mukaan puheenjohtajan rooli ei ole sanella muille jäsenvaltioille, mitä heidän pitää tehdä, vaan ottaa huomioon jokainen jäsenvaltio.

Se on tavoite myös päätettäessä EU:n 2050 hiilineutraalisuudesta, josta pyritään sopimaan joulukuun EU:n jäsenvaltioiden johtajien kokouksessa.

“Jos saisimme laatia juuri sellaisen sopimuksen kuin haluaisimme, sehän olisi erittäin kunnianhimoinen. Nyt koitetaan löytää sellainen sopimus, jonka myös Puola, Unkari ja Tšhekki ovat valmiita hyväksymään.”

Nämä valtiot ovat olleet erittäin vastahakoisia ilmastotavoitteiden suhteen.

Parlamentin, komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan vaihtuminen tarjoavat kuitenkin Suomelle mahdollisuuden ottaa roolia.

“Suomi on puheenjohtajana tuonut ilmastonmuutoksen kaikkien EU:n neuvostokokoonpanojen asialistalle. Se ei ole tavanomaista.” 

Kentala-Lehtonen tutki väitöskirjassaan päätöksentekoa sekä yritysten että valtion näkökulmasta. Ilmastonmuutos on noussut suureksi yhteiseksi puheenaiheeksi maailmanlaajuisesti vasta hiljattain.

Kentala-Lehtonen haastatteli vuonna 2012 väitöskirjaansa kahdeksan yrityksen henkilöitä sekä niiden etujärjestöjä ja ministeriöiden virkamiehiä. Tuolloin lähimenneisyydessä oli vuoden 2009 Kööpenhaminan epäonnistuneet ilmastoneuvottelut. Hän tutki kansainvälisesti merkittäviä suomalaisia yrityksiä, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan: Neste, Fortum, Finnair, Nokia, Wärtsilä, Stora Enso, UPM ja Rautaruukki.

“Väitöskirjaa tehdessä huomasin, että keskustelussa toistuu teema, jonka mukaan yritykset ovat aiheuttaneet ilmastonmuutoksen. 2000-luvun alussa puhetapa muuttui demonisoinnista siihen, että yritykset ovat osa ratkaisua, eivätkä ongelmaa”, kertoo Kentala-Lehtonen.

Sama puhetapa oli rantautunut Suomeen. Oppia otettiin esimerkiksi organisaatiosta nimeltä World Business Council For Sustainable Development, jolla on ollut globaali vaikutus suuryrityksiin ympäri maailmaa.

Yritystoimijasta riippumatta samat puheenvuorot toistuivat. Tarvitaan globaalit säännöt ja sopimukset, jotka ovat kaikille samat. Hiilelle hinta.

Nyt jos koskaan samankaltainen puhetapa on voimistunut.

Kentala-Lehtonen kertoo olevansa humanisti, joka uskoo edistykseen ja ihmiskunnan kykyyn voittaa älylliset haasteet. Muuten kaikki olisi hänestä turhaa.

“Sitten voisi vaan sirotella tuhkaa päällensä, muuttaa metsään ja sanoa, että pitäkää tunkkinne. Haluan uskoa myös politiikan ja teknologian ratkaisuihin”.

Hän korostaa, että ammattiyhdistysliikkeen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on puolustaa oikeudenmukaista siirtymää.

Kentala-Lehtonen on osallistunut Akavan tilaisuuksiin, joissa oikeudenmukaisuus on ollut teemana. Mitä ammattiyhdistysliike voi esimerkiksi tehdä, jotta ihmiset voivat kouluttautua uudelleen tiettyjen alojen kadotessa?

“Joustavuus on se, mitä ammattiyhdistysliikkeeltä kaivataan. Erityisesti sellaisilla aloilla, joilla tullaan kärsimään eniten.”

 

Teksti & kuvat: Johannes Roviomaa