Alussa oli Torronsuo, mikrobeja ja professori Erkki Aura, joka onnistui eristämään suosta mikrobikannan. Se oli alkuräjähdys Q Powerille.
Nykyään Q Powerilla työskentelevät tuotekehitysjohtaja Anni Alitalo ja tekninen johtaja Marko Niskanen kehittivät tiiminsä kanssa mikrobikannan ympärille biologisen reaktorin, joka tuottaa hiilidioksidista ja vedystä synteettistä metaania.
Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta ostivat Luonnonvarakeskukselta ”patenttisalkun”, johon myös biologinen reaktori kuului. Q Powerin tuotekehityslaitos ja laboratorio perustettiin Paraisille Qvidjan tutkimustilalle, jossa kehitetään myös regeneratiivista maanviljelyä. Vuonna 2019 perustetun yrityksen nimen Q-kirjain viittaa Qvidjan tilaan.
– Me tuotamme asiakkaillemme laitoksia synteettisen metaanin valmistamiseen. Synteettinen metaani on hiilineutraali polttoaine, jota voidaan jaella ja käyttää nykyisessä kaasuinfrastruktuurissa, kertoo Heikki Koponen. Hän on ollut maaliskuusta lähtien Q Power Oy:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajana.
Nykyisessä työssään Koponen yhdistää saumattomasti teknologisen osaamisensa ja viestinnän. Hän on valmistunut Aalto-yliopistosta tuotantotalouden diplomi-insinööriksi vuonna 2018. Opiskeluaikana hän oli Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajana ja muutenkin aktiivinen korkeakoulupolitiikan parissa.
– Yhteiskunnallisten asioiden kanssa työskentely on rakentunut sitä kautta myös ammatilliseen identiteettiin, kertoo Koponen.
Ennen Q Powerille siirtymistä Koponen oli projektipäällikkönä FITech-verkostoyliopistossa. Se on seitsemän tekniikan alalla toimivan yliopiston, Tekniikan Akateemiset TEKin ja Teknologiateollisuuden yhteistyöstä syntynyt verkosto. Koposella oli tuolloin vastuullaan yli 20 miljoonan euron hankekokonaisuus.
Koposen mukaan teollisen vallankumouksen jälkeen teknologian historia on kulkenut eräänlaista kehää. Ihmiskunta on aiheuttanut ongelman, jota se on pyrkinyt korjaamaan uudella teknologisella ratkaisulla.
– Ongelma on siinä, että emme ole ymmärtäneet ekosysteemiä, jonka puitteissa toimimme. Ihminen ei ole nähnyt oman toimintansa vaikutuksia. Ihmiskunnan on saatava luonnonvarojen käyttö kestävälle tasolle ja samalla mietittävä, miten luonnolle, ihmisille ja muille eliöille taataan riittävä hyvinvointi.
– Jatkuva talouskasvu kaikilla osa-alueilla ei ole mahdollista. Se on matemaattinen tosiasia. Teknologian täytyy mahtua luonnon ja ekosysteemin asettamiin raameihin, jotta voimme ylipäänsä puhua kestävästä teknologiasta.
Q Powerin asiakkaita ovat hiili-intensiivinen teollisuus, biokaasulaitokset ja kaatopaikat, uusiutuvan energian tuottajat ja meriliikenne.
Q Powerin tuote on teknologia itsessään, joka siis muuntaa hiilidioksidia (CO2) ja vetyä (H2) metaaniksi (CH4). Näiden prosessiin tarvittavien raaka-aineiden – vedyn ja hiilidioksidin – saatavuus on käytännössä rajaton.
– Fossiiliset polttoaineet ovat liian halpoja suhteessa niiden aiheuttamiin haittoihin. Tarvitsemme voimakasta sääntelyä, jotta erilaiset kestävät ratkaisut voidaan ottaa laajasti ja markkinaehtoisesti käyttöön, Koponen kertoo.
Q Power on tehnyt yhdessä energiayhtiö St1:n kanssa pilottiprojektin, jossa hiilidioksidista valmistetaan synteettistä biometaania. Wärtsilän kanssa yritys on puolestaan osana strategista yhteistyötä kehittämässä kansainvälistä liiketoimintaa synteettisten polttoaineiden tuotannosta.
Q Powerin teknologia on yksi osa ratkaisujen kimppua.
– Nykyisellä nopeudella aika ei riitä. Kaikilla mahdollisilla tasoilla politiikasta teknologiaan pitää tehdä enemmän kuin tällä hetkellä teemme. Ihmiskunnan on korvattava hiilen ja öljyn polttamista uusiutuvalla energialla, kuten aurinko- ja tuulivoimalla tuotetulla sähköllä.
Koponen näkee, että vetyteknologiaan olisi panostettava yhä enemmän. Vetyyn voidaan varastoida uusiutuvaa puhdasta sähköä elektrolyysin avulla.
– Vety on avain, jolla saadaan voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin kytköksissä olevat sektorit, kuten meri- ja laivaliikenne sekä maanteitse kulkeva rahtiliikenne mukaan energiajärjestelmän murrokseen.
– Vedyn käyttäminen sellaisenaan on kallista ja teknisesti hyvin haasteellista, joten vetytalous tarvitsee toteutuakseen sopivia energiankantajia, kuten synteettistä metaania, Koponen kertoo.
Energiamurros tarkoittaa käynnissä olevaa siirtymäkautta, jossa ihmiskunta irtaantuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
Koponen on ollut tukemassa Insinöörien ilmastorintama -nimistä organisaatiota, joka on tuottanut tekniikan korkeakoulutukseen liittyvän manifestin. Sen tarkoitus on puskea voimakkaammin ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja koulutukseen ja opetuksen sisältöön.
Hän teki Tekniikan akateemisille rivijäsenenä ehdotuksen, että nuoret yhteiskuntatieteilijät ja tekniikan asiantuntijat löisivät hynttyyt yhteen ilmastoasioissa. Yhteistyöstä syntyi valmennusohjelma, joka kulkee nimellä Maailmanparannusforum.
– Tekniikan akateemiset on pitänyt voimakkaita puheenvuoroja ilmastonmuutoksesta. Jussi-Pekka Teini on ollut yhtenä keskeisenä kantavana voimana, Koponen kertoo.
Teksti Johannes Roviomaa
Kuvat Aalto-yliopisto, Antti Ranki
Heikki Koponen, Q Powerin viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, tuotantotalouden diplomi-insinööri, Tekniikan Akateemiset TEKin jäsen
Syntynyt vuonna 1991, Hämeenlinnassa
Aikaisemmin työskennellyt FITech-konsortion projektipäällikkönä (2018–2020), Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajana, (2016).
Harrastukset: liikunta, pienyhtyelaulu, ruuanlaitto ja leivonta
Perhe: Avopuoliso
