– Lainsäädäntö ei ole este ilmastonmuutoksen torjunnalle. Nyt on kyse enemmänkin halusta päästä yhteisiin tavoitteisiin, sanoo Nicoleta Kaitazis, oikeustieteiden maisteri ja juristi.
Kaitazis työskentelee Energiavirastossa uusiutuvan energian työryhmässä. Hän valvoo kestävyyskriteerien noudattamista, joita uusiutuvaan energiaan, kuten biopolttoaineisiin ja -nesteisiin liittyy markkinoilla.
Kiinnostus ympäristöoikeuteen sai alkunsa Turun yliopistossa professori Anne Kumpulan luennoilla, jonka Kaitazis kertoo vauhdittaneen opiskelijoiden innostumista aiheen pariin.
Ympäristöoikeuden rinnalle on tullut uusi käsite, ilmasto-oikeus, joka tarkoittaa juridisten toimien ja säätelymekanismien kokonaisuutta, jolla on merkitystä ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta. Käsite voi pitää sisällään päästökaupan, verotuksen, erilaiset tuet, energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen sääntelyä.
Yksi ilmasto-oikeuden taso ovat maailmanlaajuiset nuorten ilmastokanteet. Nuoret ovat haastaneet valtioita oikeuteen ympäri maailmaa, Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Uudessa-Seelannissa. Ilmastokanteita on päätynyt jopa EU:n tuomioistuimeen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäviksi.
– On todella hienoa, että nuoret ottavat isoja ja rohkeita askeleita, joilla päättävät elimet pistetään vastuuseen ja vaaditaan tekoja ilmaston puolesta.
Kaitazis korostaa silti äänestämisen merkitystä yhteiskunnassa.
– Jokaisen pitää itse äänestää ehdokkaita, jotka edistävät näitä arvoja.
Suomen ja eri maiden oikeusjärjestelmät ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Ilmastonmuutosta ei torjuta ilman lainsäädännön muuttamista ja valvomista.
Oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia.
Mailla on velvollisuus säännöllisin väliajoin lisätä ilmastotavoitteita, raportoida päästöistä ja kansallisista keinoista, joilla päästövähennyksiä toteutetaan.
Kaitaziksen työnantaja Energiavirasto lähettää Suomen energiapäästöluvut Euroopan komissiolle vuosittain.
– Energiavirastolla tehdään paljon hyvää. Meillä on tavoitteena taata toimijoille tasapuolinen ja ennustettava toimintaympäristö, jossa he voivat työskennellä. Päätösten tulee olla johdonmukaisia.
Energiavirasto toimii alan lainsäädäntöä valmistelevan työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Virasto valvoo sähkö- ja kaasumarkkinoita, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä, päästökauppaa, sekä huutokauppaa päästöoikeuksia.
– Tiesin heti, että haluan työskennellä ympäristöoikeuden parissa ja tehdä jotain yhteisön hyväksi. Työn merkityksellisyys on todella tärkeä.
Kaitazis kuvailee itseään ympäristötietoiseksi ihmiseksi. Elämänarvot, koulutustausta ja työ kulkevat käsi kädessä.
– Lainsäädännöllä on erittäin suuri merkitys siinä, mihin suuntaan yhteiskunta kehittyy ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Kaitazis ottaa esimerkiksi liikenteen.
– Jakeluvelvoitteessa edellytetään, että biopolttoaineiden osuus on 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Biopolttoaineiden osalta taloudelliset sanktiot toimivat Kaitazisin mukaan hyvinä kannustimina yrityksille.
– Päästökaupassa biomassa katsotaan nollapäästöiseksi. Mitä enemmän isot yritykset käyttävät biomassaa, sitä vähemmän he joutuvat ostamaan päästöoikeuksia. Lisäksi yritysten pitää osoittaa, että biomassasta valmistetut bionesteet ovat kestäviä.
Kaitazis pääsee työssään näkemään koko lainsäädännön valmistelun.
Suomen lainsäädäntö ja ilmastotavoitteet pohjautuvat kansainvälisiin sopimuksiin ja EU:n ilmastopolitiikkaan.
– Tarkkailemme jatkuvasti, mitä maailmalla tapahtuu ja sitä, miten kansallisesti päätetään, mitä tukiohjelmia ja päästötavoitteita asetetaan. Sen takia meille tulee uusia työtehtäviä koko ajan.
RED II-direktiivi on EU:n komission, parlamentin ja neuvoston sopimus uusiutuvasta energiasta. Sen tavoitteena on varmistaa, että energiankäytöstä vähintään 32 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2030 mennessä.
– Se on suuri ponnistus meillä, koska toimeenpanon aikataulu on tiukka. Kestävyyskriteerit laajenevat biopolttoaineista ja -nesteistä biomassapolttoaineisiin, joita käytetään sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannossa. Toiminnanharjoittajien määrä nousee kymmenkertaisesti, viidestätoista noin sataanviiteenkymmeneen.
Yhtenäinen linjaus Euroopan sisällä on tärkeää, sillä raaka-ainemarkkinat ovat maailmanlaajuisesti yhtenäiset.
Kaitazis toivoisi, että juristit tekisivät keskenään lujemmin yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumisen eteen. Juristin osaamista tarvitaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja varautumisessa.
– Suomen Lakimiesliitto on järjestänyt kestävään kehitykseen ja ilmasto-oikeuteen liittyviä seminaareja, joissa on päässyt kuulemaan nuorten asiantuntijoiden näkemyksiä. Näitä saisi ehdottomasti olla enemmän.
Kaitazis harmittelee, että oikeustieteilijöille ei ole riittävästi kanavia, jossa ilmasto-oikeuden alalla työskentelevät juristit voisivat kohdata.
Kaitazisin mielestä Suomen Lakimiesliitto voisi tarjota tähän erinomaisen väylän.
–Liitolla on tuhansia jäseniä ja varmasti joukosta löytyy ilmasto-oikeuden parissa työskenteleviä ihmisiä. Tiedon vaihtaminen tällä alalla on hyvin tärkeää.
Ilmasto-oikeuteen vaaditaan perehtyneisyyttä, ymmärrystä monilta eri aloilta ja jatkuvaa tiedonvaihtoa.
– Työni menee aika paljon ohi myös juridiikasta. Joudun opettelemaan teknisiäkin asioita, mikä on itsessään hyvin antoisaa.
Kukaan ei voi muuttaa luonnonlakeja, mutta ihminen voi ohjata omaa toimintaansa lainsäädännöllä.
– Ilmastonmuutoksen tulisi olla osana kaikkea lainsäädännön valmistelutyötä.
Teksti ja kuvat: Johannes Roviomaa
Nicoleta Kaitazis
Syntynyt vuonna 1989 Turussa
Energiaviraston juristi, Suomen Lakimiesliiton jäsen
Kansainvälisen liiketalouden tradenomi (2013), Oikeustieteiden maisteri (2018)
Työskennellyt aikaisemmin muun muassa asianajotoimisto Boreniuksella ja Castrén & Snellmanilla.
Harrastukset: Golf, pilates
