Akavalaiset ilmastotyössä: Toimitusjohtaja ja startup-yrittäjä Maija Leino, Tekniikan akateemiset TEK

Akava näkee, että Suomella on mahdollisuus toimia kiertotalouden edelläkävijänä. Ilmastolinjauksessa todetaan, että Suomen on edistettävä toimia, jotka tukevat kiertotalouden periaatteiden vahvistumista kuluttamisessa ja tuotannossa. Tekniikan akateemiset TEKin jäsen Maija Leino perusti yrityksen, joka auttaa yksilöitä pienentämään kulutustaan ja sijoittamaan kestävästi.

15.11.2019

Toimitusjohtaja ja startup-yrittäjä Maija Leino: Ilmastonmuutoksen torjumiseksi myös kulutusta on vähennettävä

Helsingissä Lapinlahdenkadulla, entisen Marian sairaalan tiloissa kuhisee väenpaljoudesta. 1800-luvulla rakennetussa sairaalassa on nykyään startup-yrittäjien ja sijoittajien kohtaamispaikka, Maria 01, jossa myös diplomi-insinööri Maija Leino työskentelee. Hän on viime vuonna perustetun Useless Company Oy:n toimitusjohtaja ja perustajajäsen.

Leinon ja hänen luotsaamansa yrityksen tavoite on yksinkertainen, mutta sitäkin haastavampi: saada ihmiset kuluttamaan vähemmän. Hänen mukaansa se on paras tapa torjua ilmastonmuutosta. Tällä hetkellä asiakkaina ovat Helsingin kaupungin lisäksi yritykset, jotka haluavat apua hiilijalanjälkensä laskemiseen. Tarkoitus on levittää antikulutuksen ilosanomaa Pohjoismaihin ja lopulta ympäri maailmaa.

Useless on kuuden Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijan aivoriihen tulos. Alunperin ajatus oli toteuttaa tutkimushanke, mutta yhteistyöstä muodostui työkalu ilmastonmuutoksen torjuntaan. Liikeidean ydin on auttaa yksilöitä pienentämään hiilijalanjälkeään kulutusta vähentämällä. Myöhemmin säästynyt raha voidaan myös sijoittaa kestävästi.

“Ihmiset ovat kyllä valmiita luopumaan tuotto-odotuksista, jos sijoitettu raha aidosti muuttaa asioita”, sanoo Leino.

Viime vuonna Leino jätti yliopistotutkijan työn kokonaan. Nyt hän on yrittäjä ja toimitusjohtaja, joka työskentelee kymmenhenkisen tiimin kanssa. Tällä hetkellä yrityksellä on seitsemän osakasta. Leino haki vauhtia yrittämisen ensiaskeliin Kööpenhaminassa viime vuonna järjestetystä neljän kuukauden mittaisesta “kiihdytysohjelmasta”, jonka kustansi Danske Bank. Siellä hän loi suhteita pohjoismaalaiselle yhteistyölle ja näki konkreettisesti, mitä yritystoiminta on.

“Meidän osaamisen ytimessä on kyky arvioida erilaisia ilmastonmuutokseen ja kestävyyteen liittyviä asioita ja sitä, miten koko systeemin pitäisi muuttua, jotta meillä kaikilla olisi hyvä elää tällä planeetalla”, Leino kuvailee.

Ihmiskunta on polttanut surutta fossiilisia polttoaineita, tuhlannut luonnonvaroja ja kuluttanut yli tarpeensa. Lista ihmiskunnan epäonnistumisista on pitkä. Ratkaisuja ei voida etsiä sieltä, missä ongelma on luotu, joten on vaihdettava suuntaa.

Tutkijaryhmää ärsytti kaksi toistuvaa teesiä, jotka vallitsivat ilmastonmuutoskeskustelussa. Ensimmäisen väittämän mukaan yksilön teoilla ei ole väliä ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Toinen väittämä kuuluu, että ympäristöystävällinen elämä on kallista ja siksi vaikeaa.

Molemmat väitteet ovat Leinon mukaan vääriä. Maapalloa ei jaeta 5,5 miljoonan ihmisen lokeroihin, jotka saavat vapaasti tehdä, mitä haluavat. Jos kaikki maapallon ihmiset kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,8 maapalloa. Kuluttamisen vähentäminen säästää yksilöiltä rahaa.

Suuri osa päästöistä muodostuu liikkumisesta, asumisesta ja ruuasta, mutta myös tavaroista ja palveluista, joita ihmiset kuluttavat.

“Kotimaisissa tuotteissa harvemmin mietitään niiden kokonaispäästöjä, jotka syntyvät Suomen rajojen ulkopuolella. Siellä on aikamoinen hiilivuoto olemassa”, kertoo Leino.

Ilmastonmuutoksen lisäksi ylikulutuksen seurauksena myös luonnon moninaisuus kärsii.

Leinon mukaan on selvää, että yksilöllä on myös mahdollisuus omalla kulutuskäyttäytymisellään torjua ilmastonmuutosta ja työntää maailmaa haluamaansa suuntaan. Talous ja politiikka eivät elä tyhjiössä. Suuretkin yritykset muuttavat liiketoimintaansa kestävään suuntaan, jos siihen on poliittinen ja yhteiskunnallinen paine.

“Talous ja kulutuskäyttäytyminen on erittäin konkreettinen ilmastoteko. Euron säästö kuluttamisessa vastaa 500 gramman kasvihuonepäästöjä”, kertoo Leino.

Tekniikan akateemiset TEKin jäsenenä Leino on nostanut ilmastonmuutosta esiin strategiatyöpajoissa aina, kun siihen on ollut mahdollisuus. Kokemus luottamusmiehen toimesta on ollut hänelle silmiäavaava.

TEK keskustelee ilmastonmuutoksesta Leinon mielestä erittäin hyvin.

“TEKissä on paljon ihmisiä, jotka ovat johtotehtävissä. Heidän pitää ymmärtää sekä työntekijöiden että työnantajien puoli”, sanoo Leino.

Ratkaisujen etsiminen ihmiskunnan suurimpiin ongelmiin voi paikoin olla uuvuttavaa työtä. Sen takia on tärkeää, että työntekijöiden hyvinvoinnista pidetään huolta.

 

Teksti ja kuvat: Johannes Roviomaa