Osaamisen uudistamiselle on kova tarve
Perustelut ovat selvät: osaamisen uusintamisen tarve on nyt kova sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
– Tiedetään, että Suomi nojaa osaamiseen, tieteeseen ja sivistykseen, ja onneksi hallitusohjelmassa on luvassa rahoitusta tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin, mutta työelämän muutokset vaativat kaikilla tasoilla osaamisen parantamista.
Akavan ensimäminen varapuheenjohtaja Jari Jokinen painottaa, että työelämän muutokset vaativat kaikilla tasoilla osaamisen parantamista.
Jokinen listaa jo tutut ilmiöt, kuten digitalisaation, ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän, jotka edellyttävät uusia työkaluja ja siirtymistä kokonaan uusille urille.
– Onko vielä edes täysin ymmärretty, mitä esimerkiksi tekoäly tarkoittaa yhtenä muutosvoimana työelämässä, Jokinen miettii.
Jatkuvan oppimisen rahoitusvastuut puhuttavat
Hän myöntää, että jatkuva oppiminen on vaikea alue, varsinkin kun pohditaan sen rahoitusta: onko vastuu yksilöllä, yrityksellä vai yhteiskunnalla.
– Ei siinä ole yhtä viisastenkiveä.
Jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ministerit puhuivat jopa miljoonan suomalaisen täydennyskoulutuksesta, ja viime vaalikaudellakin jatkuvaa oppimista vatvottiin työryhmissä, mutta paljon ei edistytty.
Jokinen patistaa nykyhallitusta huolella ja yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelemaan uutta aikuiskoulutuksen tukimuotoa.
– Pitäisi olla vahva työelämän ymmärrys mukana valmistelussa.
Tuloksena voisi olla vaikka useita vaihtoehtoja. Esimerkiksi oppimisseteleitä voitaisiin kokeilla.
Nykyistä aikuiskoulutustukea on moitittu tehottomaksi ja korkeakoulutettuja suosivaksi.
Kaikkia ikäluokkia pitäisi kannustaa opiskeluun
Jokinen muistuttaa, että aikuisten elämäntilanteet vaihtelevat. Nuorilla perheillä on elätettävinään lapsia ja maksettavana velkaa, kun vanhemmilla työntekijöillä usein on jo varaa myös opiskeluun.
– Kaikkia eri elämäntilanteissa olevia pitäisi rohkaista tasapuolisesti opiskeluun, sillä kaikki työ muuttuu, joskin tietotyö nopeimmin.
Tutkimusrahoituksessa Jokinen pitää elintärkeänä sen osuvaa kohdentamista.
– Pelkkä raha ei riitä, vaan tarvitaan ihmisiä toteuttamaan tutkimusta. Silloin puhutaan korkeakoulujen perusrahoituksesta. Yliopistojen toiminta rakentuu pitkälti professorien ja muiden tutkijoiden työlle, Jokinen sanoo.
Myös yritykset tarvitsevat hyviä kumppaneita korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista.
– Yliopistojen rahoitus yhtä valmistunutta kohti on kuitenkin laskenut runsaan kymmenen vuoden aikana kymmenillä tuhansilla euroilla, Jokinen muistuttaa.
Teksti: Marjukka Liiten
Kuva: Liisa Takala
Katso Jari Jokisen haastattelu
