Lakko on kollektiivinen toimi
Salo muistuttaa, että jo nykyinen työsopimuslaki mahdollistaa varoitusmenettelyn kautta sakon perimisen, jos työtuomioistuin on todennut lakon laittomaksi. Vahingonkorvausvastuu on siten olemassa.
– Ideahan on se, että liitto on nimenomaan työntekijöiden liitto, jonka jäsenet kärsivät kollektiivisesti, jos lakko todetaan laittomaksi. Eli kun liitto maksaa sakot, niin jäsenethän sen maksavat, Salo sanoo.
Laittoman lakon hyvityssakkoja voitaisiin Salon mukaan kyllä korottaa hallitusti, mutta vastaavasti pitäisi tehdä myös silloin, kun työnantaja rikkoo työehtosopimusta.
– Meillä on tässä neuvotteluhalukkuutta, ja muutenkin haemme tasapainoa työelämäuudistuksiin.
Hallitus haluaa myös irti tukilakoista ja rajoittaa poliittisia lakkoja, jotka voivat olla esimerkiksi mielenilmauksia hallituksen toimia vastaan.
– Työtaisteluita on voitava vastakin kohdentaa myös muille aloille. Kyseessä on järjestäytymis- ja sopimusvapaus. Neuvottelujen vauhdittaminen tulee sallia myös tukilakoin kansainvälisen käytännön mukaisesti, Salo vaatii.
Hallituksen suunnittelemat muutokset ovat lain säätämisen näkökulmasta kaikkea muuta kuin yksinkertainen kysymys.
– Kollektiivisen sopimustoiminnan perusteita, oikeutta tehdä työehtosopimuksia ja ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin suojataan perus- ja ihmisoikeuksina. Suomi on sitoutunut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n jäsenenä ja kansainvälisin sopimuksin varmistamaan, että työntekijöiden ja työnantajien vapaa järjestäytymisoikeus toteutuu.
Ruotsissa ei ole rajattu lainsäädännöllä poliittisia lakkoja
Poliittisten lakkojen keston maan hallitus rajaisi enintään yhteen vuorokauteen, mitä Salo pitää niin ikään erikoisena ehdotuksena.
– Vaikka hallitus viittaa usein muihin Pohjoismaihin, esimerkiksi Ruotsissa ei poliittisia lakkoja ole lainsäädännöllä rajattu. Sikäläinen työtuomioistuin on sallinut viikonkin pituiset poliittiset työtaistelut.
– Vaikka hallitus viittaa usein muihin Pohjoismaihin, esimerkiksi Ruotsissa ei poliittisia lakkoja ole lainsäädännöllä rajattu, huomauttaa Akavan varapuheenjohtaja Mikko Salo.
Otetaan mallia Ruotsista myös sovittelun resursseissa, tiedonsaannissa, vaikuttamismahdollisuuksissa ja neuvottelukulttuurissa
Ennakoivaan sovitteluun tulisi myös Salon mukaan ottaa oppia Ruotsista, jossa erityisen sovittelulaitoksen (Medlingsinstitutet) lisäksi työntekijöillä on suuremmat oikeudet tiedonsaantiin, vaikuttamiseen ja tulkintaan kuin Suomessa.
Salo korostaa, että Akava kyllä jakaa maan hallituksen tavoitteet talouden ja työllisyyden kasvusta, mutta keinoissa hallitus on unohtanut tasapainon.
– Ennenhän hallitusohjelmissa on lueteltu lähinnä tavoitteet, mutta nyt siihen sisältyy varsin yksityiskohtaiset keinot.
Työrauhakysymykset ovat Salon mielestä laaja ja monimutkainen kokonaisuus. Silti niitä pohtivalle työryhmälle on annettu aikaa valmisteluun vain lokakuun puoliväliin.
– Herää kysymys, onko tässä edes aidosti halu keskustella, kun määräaikakin on niin lyhyt, Salo arvioi.
Hallitus on vakuuttanut pysyvänsä esityksissään, joita se pitää välttämättöminä.
Teksti: Marjukka Liiten
Katso Mikko Salon haastattelu
