Alustatyöstä puuttuu pysyvyyden tarjoama turvallisuus, mutta joustot tuovat vapautta

Alustatalous tarkoittaa taloudellisen toiminnan muotoa, jossa ihmiset myyvät, ostavat, jakavat, lainaavat ja vuokraavat tavaroita ja palveluita digitaalisten alustojen välityksellä. Alustat toimivat linkkinä kahden tahon välillä. Artikkelimme tarjoaa katsauksen alustatyön piirteistä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä.

12.4.2021

Alustatyöksi kutsutaan työtä, jossa osapuolina ovat vähintään digitaalinen alusta, asiakas ja työntekijä. Alustatyö voidaan jakaa klikkaustyöhön (crowdwork) ja sovelluksella tilattavaan työhön (appwork). Klikkaustyöstä on kyse, kun työ sekä välitetään että tehdään digitaalisen alustan kautta, jolloin alusta yhdistää työntekijät ja asiakkaat. Isompi työkokonaisuus jaetaan yleensä pienemmiksi osiksi ja työ tehdään kokonaan virtuaalisesti.

Sovelluksella tilattava työ taas tilataan sovelluksen välityksellä, mutta tehdään perinteisellä tavalla. Työnsuorittaja, esimerkiksi ruokalähetti tai kuljetuspalvelutyöntekijä, on suorassa kontaktissa tilaajan kanssa. Kokonaan alustan kautta tehtävä työ houkuttelee korkean osaamistason asiantuntijoita esimerkiksi työnteon joustavuudella. Huippuosaajille alustatyö saattaa tarjota mahdollisuuden korkeampiin ansioihin kuin perinteinen työ.

Alustatyö tuo mahdollisuuksia mutta työn turva on puutteellista

Alustatalous on innovatiivinen palvelusektori, joka tarjoaa uusia tulonlähteitä ja mahdollisuuksia yrittäjyyteen ja joustavaan työskentelyyn. Asialla on kääntöpuolensa ja koronakriisi on nostanut esille alustavälitteisen työn  riskejä ja epävarmuutta. Alustatyöläisiä pidetään usein itsenäisinä yrittäjinä, jolloin heiltä puuttuu samanlainen oikeus esimerkiksi sairausajan palkkaan, palkallisiin lomiin ja perhevapaisiin, työterveyshuoltoon, työttömyyskorvaukseen ja hyvään työympäristöön kuin työntekijöillä on.

Alustan avulla työtä irrotetaan työsuhteista, joissa työnantaja osallistuu sosiaaliturvan rahoitukseen ja työntekijällä on lakisääteinen oikeus sosiaalietuuksiin ja työsuojeluun. Alustojen nähdään tarjoavan uudenlaista joustoa sekä työllistäville tahoille että työvoimalle, sillä se alentaa työvoimakustannuksia ja helpottaa heikommassa työmarkkina-asemassa olevien, kuten nuorten ja maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille.

Alustatyön yleistyminen ja erityisesti kansainvälisesti toimivien alustayhtiöiden sääntelemättömyys vaikuttaa kuitenkin monella tavalla ja vielä ennustamattomasti yksilöihin, työmarkkinoihin ja yhteiskuntaan.

Tilastokeskuksen vuoden 2017 työvoimatutkimuksen mukaan noin 0,3 prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista oli hankkinut edellisten 12 kuukauden aikana vähintään neljäsosan ansiostaan digitaalisten alustojen kautta. Kyse on noin 14 000 henkilöstä. Alustatyö on lisääntynyt viime vuosina. Jäämme odottamaan tuoreempia tilastoja aiheesta. Vertailukohteena voi mainita Saksan, jossa alustatyöntekijöitä arvioidaan olevan jo jopa yli miljoona.

Työsuhdetta koskeva sääntely

Työoikeus rakentuu työsuhteen käsitteen ympärille. Työsuhde on oikeussuhde, jossa työntekijä sopimuksen perusteella tekee työtä työnantajalle, tämän johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan.

Työsuhteen tunnusmerkistötekijät ovat siis sopimus, työnteko toiselle, johto ja valvonta sekä vastikkeellisuus. Perinteiset työsuhteet ovat myös toistaiseksi voimassa olevia, kokoaikaisia töitä joita tehdään yhdelle työnantajalle erillisessä työpaikassa työnantajan tarjoamilla työvälineillä ja joihin liittyy vahva työnantajan direktio-oikeus. Epätyypilliset työsuhteet poikkeavat perinteisestä työsuhteesta jonkin näiden näkökulmasta. Epätyypillisiä työsuhteita ovat muun muassa osa- ja määräaikaiset työt, vuokratyö ja pätkätyö.

Perinteisen työsuhteen merkitys on viime vuosina vähentynyt ja epätyypillisten työsopimusten käyttö yleistynyt (n. 35 prosenttia kaikista työsuhteista). Uudet epätyypilliset työsuhteet kuten alustojen tarjoamat työt lisäävät työmarkkinoille tarvittavaa joustoa, mutta työntekijän näkökulmasta vastakkain ovat pysyvyyden tarjoama turvallisuus ja joustojen tarjoama vapaus.

Hallitusohjelmakirjauksen mukaan lainsäädännön muutostarpeita selvitetään työn murroksen näkökulmasta. Tämä selvitys pitää sisällään muun muassa alustatyöntekijät ja itsensätyöllistäjät. Kirjauksen mukaan työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään. Tämä työ on meneillään työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa sääntelytyöryhmässä ja se tapahtuu kolmikantaisena valmisteluna.

Työneuvosto antoi lokakuussa 2020 kaksi lausuntoa alustatalouden piirissä työskentelevien ruokalähettien oikeudellisesta asemasta. Työneuvosto katsoi, että lausuntopyyntöjen kohteena olleiden yritysten ruokalähetit tekevät työtään työsuhteessa ja kuuluvat työaikalain soveltamisen piiriin. Työneuvoston lausunnot eivät ole sitovia, mutta ne ovat merkittäviä linjauksia ja toivottavasti vaikuttavat lainsäädäntötyöhön.

Alustatyö ja itsensä työllistäjien kollektiivinen edunvalvonta EU-tasolla

Myös EU-tasolla tapahtuu alustatyön ja itsensätyöllistäjien osalta. Komissio aloitti 24. helmikuuta 2021 ensimmäisen vaiheen työmarkkinaosapuolten kuulemisen mahdollisesta sääntelystä koskien alustatyöntekijöiden työehtoja. Tätä seuraa myöhemmin vielä toinen lausuntokierros. Näiden pohjalta työmarkkinajärjestöt voivat aloittaa sopimusneuvottelut tai komissio antaa suoraan direktiiviehdotuksen, mikä vaikuttaa todennäköiseltä vaihtoehdolta. Sisältökysymyksinä lausuttavana ovat muun muassa alustojen työnantaja-asema, algoritmit, alustatyöntekijöiden sosiaaliturva ja koulutus sekä rajat ylittävät asiat. Myös Euroopan parlamentti käsittelee aiheesta omaa näkemystään, jonka luonnoksen mukaan alusta on työnantaja, jollei toisin osoiteta.

Komissiolla on meneillään julkinen kuuleminen myös EU:n kilpailuoikeudesta ja itsensä työllistäjien kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta, jonka tarkoituksen on luoda pohjaa tämän vuoden lopulla tulevalle esitykselle. Tavoitteena on mahdollistaa itsensätyöllistäjien yhteinen edunvalvonta muuttamalla EU:n kilpailulainsäädäntöä. Komissio järjestää 12. huhtikuuta 2021 aiheesta kolmikantaisen kuulemisen, jonka yhteydessä käsitellään myös esityksen sisältökohtia. Oleellisia sisältökysymyksiä ovat esityksen soveltamisala ja kilpailulainsäädännön muutokset sekä  itsensätyöllistäjien sopimis- ja neuvotteluoikeuksien mahdollistaminen.

Kevään aikana tapahtuu siis paljon näissä asioissa sekä kotimaassa että EU-tasolla. Ennen kesälomakautta olemme viisaampia muutosten suunnasta.

 

Lisätietoja:

Miia Kannisto

Miia Kannisto

johtava asiantuntija

+358505515292

Lue lisää aiheesta