Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan. Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan, ja työssäolovuodet vaikuttavat sen pituuteen.

27.05.2019

Lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jolloin työtä on tehty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa työntekijä ansaitsee vuosilomaa kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta, yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaa karttuu 2,5 päivää kuukautta kohden. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on usein sovittu tätä pidemmistä lomista.

Jos työntekijä jää loman ansaintasääntöjen ulkopuolelle, hänellä on halutessaan oikeus saada kaksi arkipäivää vapaata jokaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksetaan lomakorvaus. Oikeus lomakorvaukseen koskee myös kotityöntekijöitä ja määräaikaisia työntekijöitä, jotka ovat tehneet samalle työnantajalle töitä toistuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella.

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. eli tänä aikana kartutetaan tulevaa vuosilomaa. Lomakausi, jolloin loma on annettava, on toukokuusta syyskuun loppuun. Työnantaja määrää loman ajankohdan, mutta työntekijöitä on kuultava. Lomapäiviksi lasketaan arkipäivät eli myös lauantait. Pääsääntöisesti vuosilomasta 24 päivää on sijoituttava lomakaudelle eli touko-syyskuulle. Tämän ylittävä osa lomasta on voitava pitää seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia loman jaksottamisesta ja siirtämisestä. Vuosilomasta 12 päivää ylittävän osan voi sopia pidettäväksi viimeistään seuraavana lomakautena.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että 18 päivää ylittävän loman osa pidetään myöhemmin säästövapaana. Työntekijän aloitteesta 24 päivää ylittävän loman osan voi pitää lyhennettynä työaikana. Sopimus loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana tehtävä kirjallisesti.

Kuukausipalkkaisten työntekijöiden ja virkamiesten loma-ajan palkka lasketaan vastaisuudessa lomanmääräytymisvuoden ansioiden mukaan, jos heidän viikoittainen työaikansa on muuttunut. Lomapalkan laskemisen muutos koskee kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja virkamiehiä, jotka ovat esimerkiksi siirtyneet osittaiselle hoitovapaalle tai osa-aikaeläkkeelle ennen lomaansa. Käytännössä tällaisten työntekijöiden on mahdollista saada loma-ajalta nykyistä suurempaa palkkaa, sillä palkkaa ei enää lasketa lomallelähtöhetken osa-aikatyön palkan perusteella. Näissä tapauksissa lomapalkka perustuu lomanmääräytymisvuoden työajan mukaan määräytyvään palkkaan.

Jos henkilön työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat sen sijaan lomamääräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisella laskentasäännöllä. Tällöin lomapalkka on 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden ansioista alle vuoden jatkuneissa palvelussuhteissa ja sen jälkeen 11,5 prosenttia. Laskentasäännön muutos koskee myös osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyneitä, jolloin loma-ajan palkka vastaavasti pienenee.

Vuosilomapalkan laskentasäännön muutos koskee 1.4.2013 alkaneen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittuja vuosilomia.

Lue lisää aiheesta