Talouden piristymistä odotellaan yhä
– Budjettiriihi tarjosi autenttisen ”Päiväni murmelina” -kokemuksen. Suomen talous on taantumassa, vientikysyntä vasta heräilee, työttömyys on kasvanut nopeasti, kotimainen kysyntä mataa ja kuluttajien luottamus on painuksissa. Merkkejä talouden elpymisestä on kuitenkin ilmaantunut ja nousun odotetaan vahvistuvan vuoden 2026 aikana. Samanlaisen tarinan kuulimme sattumoisin myös vuosi sitten, ja yhä odotamme kaivattua talouden piristymistä, kuvailee pääekonomisti Pasi Sorjonen.
– Julkisia menoja karsitaan runsaalla 200 miljoonalla eurolla vuonna 2026. Summa on vaatimaton verrattuna budjettiriihen alla väläyteltyyn jopa miljardin euron lisäleikkaustarpeeseen. Suurempi menojen leikkaus toteutuu vasta vuonna 2027, mikä on järkevää huomioiden talouden suhdannevaihe ja epävarmat näkymät. Leikkausten ajoitus ei ole nyt ongelma. Lokakuun lopulla kerrottavia uusia kasvu- ja työllisyystoimia olisi kaivattu heti, Sorjonen jatkaa.
Kotitalouksien uskon vahvistamiseksi kaivattiin Sorjosen mukaan mitä tahansa toimia, jotta kulutuskysyntä elpyisi ja vauhdittaisi talouden toipumista.
– Saatiinko sellaisia? No, ehkäpä odotuksia paljon pienemmät julkisten menojen leikkaukset olivat tässä tilanteessa toimi, joka parin viime vuoden ankeuden jälkeen kirvoittaa syvän helpotuksen huokauksen, Sorjonen sanoo.
– Onneksi budjettiriihen runsas, mutta epätoivottu draama ei liittynyt millään tavalla julkisen talouden hoitoon, huomauttaa pääekonomisti Pasi Sorjonen.
Työttömänä opiskelu jatkossa mahdollista vapaammin menettämättä työttömyysturvaa
– Olemme Akavassa pitkään tehneet töitä sen puolesta, että työttömyyden aikaisen opiskelun mahdollisuuksia laajennettaisiin, sillä osaamisen kehittäminen parantaa mahdollisuuksia päästä työelämässä eteenpäin. Hallitus otti askeleen oikeaan suuntaan riihen työllisyyspaketilla, jossa päätettiin valmistella helpotuksia opiskeluun työttömyysturvalla siten että mahdollistetaan yli 25-vuotiaille työttömille nykyistä laajemmin opintoja avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa, sanoo ekonomisti Heikki Taulu.
– Osaamisen kehittäminen parantaa mahdollisuuksia päästä työelämässä eteenpäin, painottaa ekonomisti Heikki Taulu.
– Nykyään työttömyysturvalainsäädännössä korkeakouluopinnot, kuten muutkin tutkinto-opinnot, katsotaan lähtökohtaisesti päätoimisiksi, jolloin ne ovat esteenä työttömyyskorvauksen saamiselle. Tähän pääsääntöön on poikkeuksia, jotka tietyissä tilanteissa mahdollistavat opintojen suorittamisen rajatusti. Nyt tavoitteena on lieventää näitä rajoituksia joiltakin osin. Pidämme Akavassa uudistusta tarpeellisena. Työttömyysturvalain opiskelua koskevia säädöksiä pitää mielestämme edelleen muuttaa sallivammaksi, Taulu sanoo.
Työllisyystoimet eivät ulottuneet yli 55-vuotiaisiin
– Riihestä saatiin tärkeitä päätöksiä nuorten työllisyyden parantamiseksi ja työttömyysturvalla opiskelun tukemiseksi. Sen sijaan työuran loppupäähän kohdistuvat toimet jäivät tekemättä, vaikka työuran loppupään potentiaalin vahvistaminen olisi keskeistä hallituksen tavoitteiden saavuttamiseksi, sanoo johtava asiantuntija Katri Ojala.
– Selvityshenkilö Jari Lindströmin ehdotuksiin yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi ei tartuttu budjettiriihessä, vaikka siten olisi voitu vahvistaa työurien loppupään työllisyyttä, huomauttaa johtava asiantuntija Katri Ojala.
– Laajasti tulisi ottaa käyttöön työurasuunnittelun malli, jossa tuetaan järjestelmällisesti osaamista, jaksamista ja työkykyä. Se voisi pidentää työuria, vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä ja kasvattaa verotuloja. Samalla voitaisiin karsia ikäsyrjintää työmarkkinoilta. Tällaiset toimet vahvistaisivat sekä julkisen talouden kestävyyttä että osaamista työpaikoilla. Työllisyystoimien ja osaamisen kehittämisen tulisi kattaa koko työura, Ojala korostaa.
Jatkuvan oppimisen edistäminen jäi huomiotta
– Nyt ei panostettu jatkuvaan oppimiseen. Tervetullut esitys työttömänä opiskelun helpottamisesta jäi ainoaksi uudeksi panostukseksi aikuisten osaamiseen. Muut tarpeelliset toimet puuttuivat, toteaa johtava asiantuntija Elina Sojonen.
– Jatkuva oppiminen on kannattava kasvutoimi, jolla osaaminen pysyy ajan tasalla ja työmarkkinat kehittyvät. Nyt on tärkeää, että lokakuun kasvupakettiin sisällytetään konkreettisia toimia jatkuvan oppimisen edistämiseksi, Sojonen painottaa.
– Jatkuvaa oppimista kannattaa edistää, jotta osaaminen pysyy ajan tasalla ja työmarkkinat kehittyvät, sanoo johtava asiantuntija Elina Sojonen.
Verotukseen tulevien muutosten vaikutus valtaosalle akavalaisista vähäinen
– Palkka- ja ansiotuloverotuksessa merkittävin rakenteellinen muutos on korkeimman ylimmän rajaveroasteen alentaminen 52 prosenttiin. Tämä vaikuttaa verorasitukseen, kun palkkatulot ovat vähintään noin 7 800 euroa kuukaudessa. Pienituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennyksen yleistä tasoa sekä sen lapsikorotuksia, sanoo työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.
– Valtaosalle akavalaisista palkansaajista muutosten yhteisvaikutus jää vähäiseksi. Monella lapsettomalla akavalaisella verotus aavistuksen verran kiristyy, pienipalkkaisilla akavalaisilla vanhemmille verotus hieman kevenee, sanoo työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.
– Verotusta kiristää verohuojennusten karsinta. Vuonna 2026 päättyvät työsuhdepolkupyöräetu ja työhuonekulujen kaavamainen vähennys. Lisäksi palkansaajajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeus poistuu ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua korotetaan. Valtaosalle akavalaisista palkansaajista muutosten yhteisvaikutus jää vähäiseksi. Monella lapsettomalla akavalaisella verotus aavistuksen verran kiristyy, pienipalkkaisilla akavalaisilla vanhemmilla verotus hieman kevenee, Koev kertoo.
Taulukko: Arvioita veromuutosten vaikutuksista akavalaiselle palkansaajalle
Valtion eläkerahaston tarkoitus on varautua valtion tuleviin eläkemenoihin
– Valtion eläkerahaston (VER) riskinottokykyä lisättiin riihessä ja sen vuosittaista tuloutusta kasvatettiin 100 miljoonalla eurolla alkaen vuodesta 2027. Hallitus päätti jo puoliväliriihessään vahvistaa rahaston riskinottokykyä, lisätä tuloutusta 66 miljoonalla eurolla sekä tehdä miljardin euron siirron vuonna 2027. Rahaston tuloutusten käyttö tällä tavoin ei tue julkisen talouden kestävyyttä, vaan siirtää valtion työeläkkeiden rahoituksen riskiä tulevaisuuteen. Kokonaisvaikutus valtiontalouteen on todennäköisesti negatiivinen. VERin rahastoinnin tarkoituksena on varautua valtion tuleviin eläkemenoihin ja tasata niihin liittyviä vaihteluita, Ojala sanoo.
Katse pysyi kohtuullisesti tuottavuuskasvun isossa kuvassa
– Hallitus pysyi neljän prosentin tutkimus- ja kehitystavoitteessaan, mikä on myönteistä., Tässä sopeutustilanteessa on perusteltua, että bruttokansantuotteen muutokset otetaan ennakoivasti huomioon tulevien vuosien rahoituksessa. Kiristystenkin jälkeen (80 miljoonaa euroa vuonna 2027) T&K-rahoitus kasvaa esimerkiksi vuonna 2027 noin 470 miljoonaa euroa vuoden 2025 kokonaismäärään verrattuna, toteaa yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.
– On myönteistä, että koulutus pyritään säästämään leikkauksilta miljardisäästöjä tehdessäkin. Korkeakouluvisiota valmisteltaessa on arvioitu, että jos neljän prosentin T&K-tavoitteeseen halutaan päästä, näissä tehtävissä työskentelevien henkilöiden määrän pitää kasvaa kymmenillä tuhansilla. Esimerkiksi vuotuisia tohtorikoulutuspaikkoja tarvittaisiin edelleen lisää tuhansia, Rekilä sanoo.
– On myönteistä, että koulutus pyritään säästämään leikkauksilta miljardisäästöjä tehdessäkin, korostaa yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.
Yritystukia leikataan, mutta tarvittaisiin kokonaisuudistus
– Hallitus teki odotetusti leikkauksia yritystukiin, kaikkiaan 141 miljoonan edestä vuoden 2027 tasossa. Näihin kuuluu muun muassa 30 prosentin tasoleikkauksia useisiin tukiin, verotukien karsimista ja vähennyksiä Business Finlandin innovaatiotukeen. Leikkaukset eivät siten kohdistu tutkimukseen ja kehittämiseen. Innovaatiorahoituksella on tärkeä merkitys siinä, miten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta muuttuu talouskasvuksi. Hallitus alentaa investointiohjelmaan kuuluvan elinkeinopoliittisen varauksen ja Puhtaan energian Suomi -kärkihankkeen valtuuksia, sanoo johtava asiantuntija Anu Tuovinen.
– Olemme ehdottaneet yritystukien kokonaisuudistusta. Säilyttävistä tuista pitää päästä vaikuttavampaan järjestelmään, joka tukee yritysten kasvua ja uudistumista sekä vihreää siirtymää, Tuovinen korostaa.
– Saamme lisätietoa yritystukijärjestelmästä ja sen uudistuksesta 21. lokakuuta, kun julkaisemme Akava Works -selvityksen yritystukiseminaarissamme, sanoo johtava asiantuntija Anu Tuovinen.
Rasismikeskustelu vei ilmatilaa
– Rasistiset puheet varjostivat riihen kulkua, ja hallituksen sisäinen pelisääntökeskustelu oli välttämätön. Valitettavasti samansuuntainen keskustelu käytiin myös vuosi sitten hallituksen yhdenvertaisuustiedonannon yhteydessä, toteaa johtava asiantuntija Miika Sahamies.
Sahamies pitää harmillisena, että rasismikohu vei huomiota taloudesta ja riihipäätöksistä.
– Hallitus päätti muun muassa kuntien kotouttamistehtävien lainsäädännöllisten velvoitteiden purkamisesta ja 30 miljoonan euron säästöistä. Toisaalta hallitus kertoi verotuksellisista toimista kansainvälisten osaajien ja paluumuuttajien houkuttelemiseksi. Myös maahanmuuttajien työllistymispolkuja luvattiin parantaa, Sahamies sanoo.
– Katsomme Akavassa, että työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton tuntuva lisääminen on keskeinen keino työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi, kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi ja osaamispääoman lisäämiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttaminen kuitenkin vaatii aitoa sitoutumista syrjinnän- ja rasisminvastaiseen työhön, Sahamies huomauttaa.
– Työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton tuntuva lisääminen on keskeistä työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi, kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi ja osaamispääoman lisäämiseksi, painottaa johtava asiantuntija Miika Sahamies.
Teksti: Akavan asiantuntijat ja Ritva Siikamäki
Kuvat: Ida Pimenoff (kuvituskuva), Liisa Takala (henkilökuvat)
