Työllisyys edistyi vain niukasti budjettiriihessä, ilmastotoimien tehoa arvioidaan asiantuntijoiden kanssa  

Budjettiriihestä odotettiin tehokkaita työllisyys- ja ilmastotoimia sekä panostuksia tutkimukseen ja tieteeseen. Akavan asiantuntijat nostavat esiin arvioissaan, että liian monissa asioissa päätökset lykättiin tuonnemmaksi.

10.9.2021

Julkisen talouden suuri alijäämä huolena

Budjettiriihen päätökset jatkavat voimakasta velanottoa, vaikka talous on toipunut hyvin koronan aiheuttamista tuotannon menetyksistä.

– Julkisen talouden alijäämä vuodelle 2022 on huolestuttavan iso, peräti 6,9 miljardia euroa. Alijäämä ja lisävelan tarve todennäköisesti vielä kasvanevat lisätalousarvioiden takia. Lopullinen valtiontalouden alijäämä ja lisävelan tarve ovat kumpikin todennäköisesti ainakin muutamia miljardeja euroja tätä suurempia, toteaa Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

 

Kuvassa Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

Pääekonomisti Pasi Sorjonen pitää julkista alijäämää mittavana vahvaa kasvunäkymää vasten.

 

Valtiontalouden alijäämä vuodelle 2022 kuulostaa varsin mittavalta vahvaa kasvunäkymää vasten. Suomen talous on toipunut hyvin koronapandemian aiheuttamien tuotannonmenetysten jälkeen. Talouskasvun arvioidaan tuoreimmissa ennusteissa yltävän jopa 3,5 prosenttiin vuonna 2021 sekä 3 prosenttiin vuonna 2022, minkä jälkeen kasvun odotetaan hidastuvan uudelleen.

– Toivottavasti pian palataan tiukempaan taloudenpitoon. Seuraavaan kriisiin tulisi valmistautua hyvinä aikoina. Viimeistään vuodesta 2023 alkaen alijäämää on pienennettävä ripeästi, jotta ehditään rakentaa puskureita seuraavaa kriisiä varten. Taloutta elvytettiin korona-aikana lisäämällä julkisia menoja, joten elvytys pitää purkaa julkisia menoja vähentämällä, ei suinkaan veroja korottamalla, painottaa Sorjonen.

Rakenteelliset uudistukset jäivät puuttumaan

– Olemme ehdottaneet jo aiemmin, että ryhdytään valmistelemaan rakenteellisia uudistuksia ja laaditaan suunnitelma julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja velkaantumiskehityksen kääntämiseksi. Olemme myös esittäneet verotuksen kokonaisuudistuksen tekemistä. Nämä ehdotukset eivät edenneet budjettiriihessä, toteaa johtaja Pekka Piispanen.

Johtaja Pekka Piispanen nostaa esille, että rakenteelliset uudistukset jäivät budjettiriihessä tekemättä.

 

Ilmastotoimissa realistinen kunnianhimon taso

– On myönteistä, että riihessä löydettiin keinoja, joilla tuetaan muun muassa maatalouden, liikenteen ja teollisuuden vihreää siirtymää esimerkiksi siirtämällä kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavia toimijoita alempaan teollisuuden sähköveroluokkaan. Tämä kannustaa vähentämään hukkalämmön syntymistä. Lisäksi on hyvä, että palkansaajille ei kohdisteta veronkorotuksia tai heikennyksiä, toteaa yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.

Yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilän mukaan on myönteisenä, että ilmastotoimien vaikuttavuutta ja riittävyyttä arvioidaan tutkittuun tietoon perustuen hyödyntämällä tutkimuslaitoksia ja ilmastopaneelia.

 

– Hallitus aloitti selvityksiä, joiden pohjalta voidaan verotusta uudistaa haitta- ja kulutusverotuksen suuntaan. Pidämme Akavassa myönteisenä, että päätettyjen toimien vaikuttavuutta ja riittävyyttä arvioidaan tutkittuun tietoon perustuen hyödyntämällä tutkimuslaitoksia ja ilmastopaneelia. Päästövähennyksiin kirjattiin nk. perälauta. Hallitus mahdollisesti päättää ensi vuoden maaliskuussa uusista taloudellisista ja lainsäädännöllisistä ohjauskeinoista. Tässä vaiheessa ei vielä varmasti voida sanoa, onko esimerkiksi liikennesektorille kohdistuvia lisätoimia tulossa, Rekilä jatkaa.

 

Niukat työllisyystoimet pettymys Akavalle

– Budjettiriihen päätökset työllisyystoimista jäivät laihoiksi. Viime kevään kehysriihessä sovittiin, että työllisyystoimia tehdään julkista taloutta 110 miljoonan euron edestä. Tavoite oli vaatimaton julkisen talouden alijäämään nähden eikä edes siihen päästy budjettiriihessä, vaan aikataulua siirrettiin. Päätöksiä saadaan helmikuun 2022 puoliväliin mennessä, Piispanen toteaa.

– On epävarmaa, ehditäänkö työllisyystoimiin liittyvää lainsäädäntöä hyväksyä tällä vaalikaudella. Petyimme Akavassa, että budjettiriihessä ei tehty päätöstä työttömyysturvan työssäoloehdon euroistamisesta, jossa työtuntien sijaan seurattaisiin työtuloja. Se olisi ollut tärkeää yhdistelmävakuutuksen toimeenpanoa ajatellen, Piispanen huomauttaa.

– Työllisyys näyttää tuoreiden tilastojen valossa jopa yllättävän vahvalta. Kuitenkin työttömiä on edelleen paljon. Erityisesti kasvaneen pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi tarvitaan tehokkaita toimia. Sellaisia ei nyt saatu, Sorjonen sanoo.

– Myönteistä olivat nopeavaikutteiset täsmätoimet, joilla työvoiman saatavuutta parannetaan. Näihin kuuluu se, että opintotuen tulorajoja korotettiin määräaikaisesti vuodeksi 2022. Tämän voidaan odottaa parantavan nuorten työllistymisen edellytyksiä ja opiskelijoiden toimeentuloa, sanoo johtava asiantuntija Emmi Venäläinen.

– Opintotuen tulorajojen korotuksen voidaan odottaa parantavan nuorten työllistymisen edellytyksiä ja opiskelijoiden toimeentuloa, sanoo johtava asiantuntija Emmi Venäläinen.

– Myös osatyökykyisiä ja vammaisia työllistävällä erityistehtävä yhtiölle osoitettu rahoitus on tärkeä askel kohti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työllisyyden parantamista, lisää johtava asiantuntija Miika Sahamies.

 

Päätökset merkittävistä TKI-lisäpanostuksista vuodelle 2022 jäivät puuttumaan

Tutkimus- ja kehittämispanostusten nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2030 kuuluu hallitusohjelman tavoitteisiin. Se on myös Akavalle tärkeä päämäärä.

– Kaivatut päätökset merkittävistä TKI-lisäpanostuksista vuodelle 2022 jäivät puuttumaan. TKI-kokonaisuuden hahmottaminen on hankalaa. Sitä vaikeuttaa, että valtion tulo- ja menoarvioesityksen esittelyyn on liitetty kuvausta elvytysrahastosta saatavien varojen käytöstä. On pakko kysyä, tehdäänkö elvytysrahaston avulla tarkoituksella tilaa suuremmille juokseville menoille budjetissa, Sorjonen huomauttaa.

– Yritykset vauhdittaisivat investointejaan tehokkaammin, jos säännöt olisivat tiedossa pidemmäksi aikaa kerrallaan. Nyt päätökset TKI-toiminnan verovähennyksistä sekä kone- ja laiteinvestointien poistoista ovat määräaikaisia, Sorjonen sanoo.

Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuuteen panostetaan

– Sote-alan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi aloitetaan poikkihallinnollinen ohjelma, mikä on erittäin kannatettavaa alan houkuttelevuuden näkökulmasta. Hoito- ja palveluvelan purkamiseen panostetaan. Lisäksi työkyvyn ja mielenterveyden tukemiseen on luvassa panostuksia. Palveluja käyttäville on hyvä tieto, että hoitotakuuta tiukennetaan ja siihen on varattu määrärahalisäyksiä, toteaa johtava asiantuntija Anu Tuovinen.

Valokuvassa Anu Tuovinen, joka toimii johtavana asiantuntijana Akavassa

Johtava asiantuntija Anu Tuovinen painottaa sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuuden tärkeyttä .

Koulutus, tiede ja tutkimus: vain vähän uutta

– Koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen aloilla ensi vuoden budjettiesityksessä on verrattain vähän mitään sellaista, mitä ei olisi jo aiemmissa riihissä päätetty. Vastustamamme aikeet leikata Suomen Akatemian myöntövaltuuksista peruttiin ja leikkaukset vältetään vuonna 2022,  Venäläinen toteaa.

– Koulutussetelin selvittäminen on kiinnostava avaus: se olisi kulttuuri- tai liikuntasetelin kaltainen seteli, jossa olisi verotuksellinen etu. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys on myönteistä, mutta siihen varattu 15 miljoonan euron lisäys ei kuitenkaan riitä. Panostukset oppimisen tukeen eli oppilas- ja opiskelijahuoltoon jäävät riittämättömiksi. Ohjaamo-palveluiden kehittämisestä puuttuu konkretia, Venäläinen jatkaa.

Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton toimia vauhditetaan

Kuvassa Miika Sahamies.

Johtava asiantuntija Miika Sahamies pitää myönteisenä, että osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehitettiin budjettiriihen päätöksin.

–  Uutena päätöksenä hallitus laajentaa D-viisumi jo tällä hallituskaudella tutkijoihin ja opiskelijoihin sekä heidän perheenjäseniinsä, mikä on ollut tärkeä painopiste meille Akavassa. Päätös ansaitsee kiitosta. On myönteistä, että osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehitetään, Sahamies toteaa.

– Kahden viikon pikakaista työperäisen maahanmuuton edistämiseksi pitää ottaa käyttöön nopeasti. Valitettavasti monet maahanmuuton kehittämistoimet ovat jääneet konkretisoimatta ja niiden rahoituksen riittävyys jää epäselväksi, Sahamies sanoo.

 

Lue Akavan budettiriihitiedote 9.9.2021 

 

Teksti: Ritva Siikamäki

Kuvat: Ida Pimenoff (kuvituskuvat), Liisa Takala (henkilöiden kuvat)

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358505575271

Pekka Piispanen

Pekka Piispanen

johtaja, vaikuttaminen

+358405440302

Piia Rekilä

Piia Rekilä

yhteiskunta-asioiden päällikkö

+358 44 300 9484

Emmi Venäläinen

Emmi Venäläinen

johtava asiantuntija

+358442811234

Anu Tuovinen

Anu Tuovinen

johtava asiantuntija

+358503086943

Miika Sahamies

Miika Sahamies

johtava asiantuntija

+358505305366