Työelämän järjestöjen Vuoropuhelu digitalisaation hyödyntämisestä työpaikoilla ja toimialoilla -keskustelualoite toteuttaa Euroopan työnantajien ja palkansaajien puitesopimusta Suomessa.
– Siellä, missä työtä tehdään, on paras näkemys siitä, miten rutiineja kannattaa uudistaa ja osaamista kehittää, jotta digitaaliset työvälineet tuottavat parhaan mahdollisen hyödyn, sanoo Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.
Yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä painottaa, että digiaikana tarvitaan yhteistä keskustelua tekemisen kulttuurista, toimintatavoista ja pelisäännöistä.
Aloitteen taustalla on oletus, ettei digitalisaatiosta keskustella riittävästi työyhteisöissä, vaikka digitaaliset työvälineet ovat käytössä kaikissa ammateissa ja kehittyvät nopeasti. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi tietosuoja- ja tietoturvakäytännöt, työn ja vapaa-ajan rajanveto, tekoälyn etiikka ja digitaalisten työvälineiden käyttötaidot.
– On myös ristiriitaista, että vapaa-ajalla hyödynnämme sovelluksia yleensä mielellämme, mutta työssä tarvittavat järjestelmät voivat tuntua rasitukselta sen sijaan, että ne keventäisivät kuormaa.
Osaaminen kuntoon, katse huomiseen
Vuoropuhelun tavoitteista Rekilä nostaa kärkeen kaksi teemaa, joista ensimmäinen liittyy osaamiseen ja toinen tulevaisuuden näkymiin.
Kun teknologian vaikutuksia analysoidaan omassa organisaatiossa arjen tasolla, saadaan konkreettinen tuntuma kipukohtiin, joita voidaan parantaa esimerkiksi työpaikalle räätälöidyllä tai yksilöllisellä koulutuksella. Jokaisen työntekijän motivaatioon ja työpaikan ilmapiiriin vaikuttaa olennaisesti sekin, minkälaisia teknologiainvestointeja organisaatioon on suunnitteilla.
– Miten työpaikoilla saataisiin digitalisaatio tuottamaan hyvää? Millaista osaamista tarvitaan ja miten sitä hankitaan? Mistä käytännöistä kannattaa luopua, ja mitä toimintamalleja tarvitaan tilalle, Rekilä havainnollistaa.
Niin ikään peloista ja turhautumista pitää puhua avoimesti.
– Digiaikana tarvitaan yhteistä keskustelua tekemisen kulttuurista, toimintatavoista ja pelisäännöistä. Kysymys ei ole vain tietoturva-asioista ja toisten tavoittamisesta vaan laajemmin yhteisöllisyydestä ja työmäärän pitämisestä aisoissa, Rekilä lisää.
Järjestä keskustelusarja työpaikoilla
Keskustelujen tueksi järjestöt ovat julkaisseet aineiston, jossa mahdollisia aiheita esitellään eri näkökulmista. Aineistossa on esimerkkejä työpaikoilla käydyistä keskusteluista sekä tietoa eri toimialoilla toteutetuista selvityksistä ja tutkimuksista.
Keskusteluaiheet on jaoteltu neljäksi pääteemaksi:
- Digitalisaatio ihmisiä varten
- Digiajan osaamisen kerryttäminen
- Työtä ajasta ja paikasta riippumatta
- Kun tekoäly tulee työpaikalle
Systemaattisimmin vuoropuhelu sujuu tiettynä aikana ja tietyssä ympäristössä, esimerkiksi keskustelusarjana työpaikalla. Ajattelua ja ideointia voidaan virittää vaikkapa teemaan liittyvillä alustuksilla. Työelämän järjestöt suosittelevat myös epämuodollista ajatustenvaihtoa.
Taustalla yhteistoimintalaki ja TYÖ2030-tavoitteet
Rekilä huomauttaa, että digitalisaatiokeskustelut toteuttavat osaltaan vuoden 2022 alussa voimaantullutta uutta yt-lakia, joka velvoittaa jatkuvaan vuoropuheluun työyhteisön ja yrityksen toiminnan kehittämiseksi.
– Merkittävin muutos aiempaan lakiin verrattuna on velvollisuus käydä jatkuvaa vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on kehittää yrityksen toimintaa ja työyhteisöä.
Työyhteisöjen digitalisaatiokeskustelulla on tärkeä merkitys myös valtakunnallisessa TYÖ2030-ohjelmassa, jonka kunnianhimoiseksi tavoitteeksi valtioneuvosto on asettanut teknologian tehokkaan hyödyntämisen ohella Suomen kilpailukykyä vahvistavat työelämäinnovaatiot.
Yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä edustaa Akavaa Vuoropuhelu digitalisaation hyödyntämisestä työpaikoilla ja toimialoilla -työryhmässä, jonka muita jäseniä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kirkon työmarkkinalaitos, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Suomen Yrittäjät, STTK ja Valtion työmarkkinalaitos VTML.
Teksti: Paula Launonen
Kuva: Liisa Takala
Lisätietoja:
