Työmarkkinajärjestöt neuvottelivat eläkeuudistuksesta maan hallituksen toimeksiannosta ja saavuttivat neuvottelutuloksen 19. tammikuuta 2025. Kaikkien järjestöjen hallinnot ja maan hallitus ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen.
Maan hallituksen toimeksiannon tavoitteena oli selvittää tarvittavat konkreettiset työeläkejärjestelmän muutokset rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Tehtävänä oli sopia muutoksista, joilla vahvistettaisiin julkista taloutta pitkällä aikavälillä 0,4 %-yksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen sekä vakauttaa pitkän aikavälin eläkevakuutusmaksutaso. Tavoite merkitsi yhden miljardin sopeutusta.
Miljardin euron sopeutustavoite ylittyi
– Saavutimme hallituksen asettaman tavoitteen ja ylitimmekin sen. Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,57 %-yksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näin päästään noin 1,5 miljardin sopeutukseen. Työryhmämme työ koski pitkän aikavälin muutoksia, mikä tarkoittaa eläkepolitiikassa useiden vuosikymmenten aikajännettä, kertoo johtava asiantuntija Katri Ojala.
– Uudistuksessa ei tehty lyhyen aikavälin muutoksia, vaan keskityttiin pitkän aikavälin muutoksiin. Eläkeikä ja eläke-etuudet säilyvät ennallaan eikä eläkemaksun tasoa nostettu, painottaa johtava asiantuntija Katri Ojala.
Eläkemaksujen taso säilyy ennallaan vuoteen 2030 asti eli työeläkemaksu pysyy 24,4 prosentin tasolla viisi vuotta. Maksutason vakauttamisella on merkityksensä palkansaajille, mutta erityisesti yritysten taloussuunnittelussa. Tulevia maksukorotuspaineita pyritään torjumaan järjestelmän rahoitusta vahvistamalla. Palkansaajan ja nykyisen eläkeläisen arjessa muutos ei näy juurikaan, sillä eläkeikään tai eläkkeisiin ei tullut muutoksia.
Sijoitusuudistuksen merkitys suuri työeläkejärjestelmän rahoitukselle
Uudistuksessa kasvatettiin työeläkeyhtiöiden mahdollisuutta nostaa sijoitustoiminnan riskitasoa lisäämällä sijoitusten osakepainoa, minkä ansiosta sijoituksilta voidaan odottaa parempaa tuottoa pitkällä aikavälillä. Lisäksi vanhuuseläkkeiden rahastointia vahvistettiin, minkä avulla tasoitetaan kasvanutta sijoitusriskiä sukupolvien kesken.
– Suurempi riskinotto ja korkeammat tuotot sijoituksille odotusarvoisesti alentavat maksun kasvupaineita. Toki korkeampi riski jossain määrin kasvattaa myös mahdollisuutta, että merkittävä epäonnistuminen sijoitustoiminnassa vaatisi maksujen nostamista korkeammaksi kuin nykyisillä säännöillä mahdollisissa sijoitusstrategioissa. Uudistuksessa parannetaan merkittävästi vanhuuseläkerahastointia siten, että kolmasosa vuotuisesta eläkekarttumasta rahastoidaan nykyisen neljänneksen sijaan, kertoo työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.
– Pienikin parannus sijoitustuottoihin on huomattava työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi. Sijoitusuudistus täyttää noin puolet uudistukselle asetetusta julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteesta, Ojala sanoo.
– Uudistuksessa päätettiin ottaa käyttöön inflaatiovakauttaja vuoteen 2030 mennessä. Se voi tulla sovellettavaksi, jos kuluttajahinnat kehittyvät palkkoja nopeammin kahden vuoden tarkastelujaksolla. Mekanismi sopeuttaa tällaisissa poikkeustilanteissa maksussa olevien eläkkeiden korotuksia, Koev sanoo.
– On hienoa, että saavutimme ratkaisun työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisissä neuvotteluissa ja työeläkejärjestelmän kehittämisen perinne osoitti toimivuutensa, sanoo työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.
– Eläkeuudistuksessa pääsimme asetettuihin tavoitteisiin, mutta eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyteen voidaan vaikuttaa myös muilla keinoilla. Tärkeä merkitys on esimerkiksi työllisyydellä, työperäisellä maahanmuutolla ja syntyvyydellä. On keskeistä vaikuttaa siihen, että työurat eivät katkea varhaiseen eläkkeelle jäämiseen. Siksi esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden ennalta ehkäisyyn ja oikea-aikaiseen hoitoon kannattaa ja pitää panostaa, erityisesti nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden yleistyminen on huolestuttavaa sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, Ojala korostaa.
– Voimme olla tyytyväisiä kokonaisuuteen myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Aika ajoin syntyy määräaikaishuollon tarve, se kuuluu eläkejärjestelmän luonteeseen. Sopimuksessa järjestöt sitoutuivat määräaikaistarkasteluun, jossa arvioidaan järjestelmän kestävyyttä, Ojala sanoo.
Teksti Ritva Siikamäki
Kuvat Ida Pimenoff (kuvituskuva), Liisa Takala (Katri Ojala ja Eugen Koev)
Lisätietoja eläkeuudistuksesta
Tutustu Eläketurvakeskuksen sivustolla olevaan tietopakettiin uudistuksesta
