Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työntekijät-ryhmä Helsingissä: Euroopan työmarkkinoilla liikkuvat ovat yhä koulutetumpia

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työntekijät-ryhmä kokoontui Helsingissä 9. lokakuuta aiheenaan kestävä kehitys, sosiaalinen ulottuvuus, osaamisen kehittäminen ja työvoiman liikkuvuus Euroopassa. Kokous toi monipuolisia näkökulmia Euroopan työmarkkinoiden kehityksestä. Myös tuleva komission ohjelma pohditutti kokousedustajia.

11.10.2019

Kokouksen puheenjohtajana toimi työntekijät-ryhmän puheenjohtaja Oliver Röpke. Kokous oli ammattiliitto Pron tiloissa Ruoholahdessa. Kuvassa myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, jotka osallistuivat aamupäivän keskusteluosioon.

 

Työministeri Timo Harakka painotti avauspuheenvuorossaan kestävän kasvun edellytyksiä. Se vaatii, että ihmiset ovat yhteiskunnan keskiössä ja sosiaalinen osallisuus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet toteutuvat. Yhä useamman on osallistuttava työelämään. Kestävä kehitys on sosiaalista, taloudellista ja ympäristömyötäistä. Työmarkkinoiden muutoksiin voidaan vastata parhaiten sosiaalisella vuoronpuhelulla. Erityisenä kysymyksenä on, miten vastaamme maahanmuuttajien tarpeisiin ja miten tuemme heidän kotoutumistaan ja osallisuuttaan yhteiskunnassa.

Liikkuvuutta mutta millä ehdoin?

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder nosti esiin, että koulutettujen osuus Euroopan työmarkkinoilla liikkuvista työntekijöistä on noussut voimakkaasti viime vuosina. Tähän lukuja. Liikkuvuuden kasvun taustalla on muun muassa, että nuoret ovat yhä kansainvälisempiä ja heillä on tahtoa muuttaa työn vuoksi. Ikääntyminen tuo hoivatyön kasvua, joten polttava kysymys on, miten saadaan tarpeeksi osaavia työntekijöitä?

Fjäderin mukaan on avoinna, mitä komission maahanmuuttolinjaukset tarkoittavat käytännössä. Ikääntyvän väestön vuoksi Euroopassakin on tarvetta saada lisää osaavaa työvoimaa, mutta miten maahanmuutto organisoidaan? Onko näkymänä kanadalais- tai australiaistyyppinen järjestelmä, jossa osaamistarpeet ovat ratkaisevassa asemassa.

Fjäder painotti, että jatkuvan oppimisen palvelujen pitäisi kuulua kaikkien koulutustasojen toimintaan, jotta Eurooppa menestyy jatkossa. Toistaiseksi tähän ei ole ratkaisua.

Sekä STTK:n puheenjohtaja Antti Palola että SAK:n puheenjohtaja osallistuivat liikkuvuutta käsitelleeseen kokousosioon. Palolan mukaan on luotava ilmapiiri, jossa syntyy laadukkaita työpaikkoja, sosiaaliturvassa on parannettava osallisuutta. Työmarkkinoilla pitää panostaa neuvottelutoimintaan sekä panostaa psykososiaalisen terveyden edistämiseen mm lainsäädännön avulla. Palola kiinnitti huomiota myös epätasa-arvon lisääntymiseen, mikä luo pohjaa populistiselle liikehdinnälle. Eloranta pitää lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistamista tärkeänä askeleena, joskin sen toimeenpano on avoin kysymys Euroopan työviranomaisen vasta aloittaessa toimintaansa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Birgitta Vuorisen mukaan on aika siirtyä tietopohjaisesta yhteiskunnasta oppivaan yhteiskuntaa, jota leimaa sekä liikkuvuus että globaalin vastuun kantaminen. Petri Lampinen Arenesta otti esiin huolen hyvinvointivaltion rahoituksesta. Kuva: Pablo Ribera Paya, ETSK:n työntekijät-ryhmän sihteeristö

Odottavat tunnelmat Euroopan työviranomaisen aloittaessa

Työntekijät-ryhmän puheenjohtaja Oliver Röpke, joka edustaa Itävallan palkansaajakeskusjärjestöä (ÖGB), painotti, että sosiaalista ulottuvuutta on yhä vahvistettava Euroopassa. Se on osa Euroopan unionin toiminnan oikeutusta.

Työntekijöiden palkkataso ja työmarkkinajärjestelmien tulevaisuus nivoutuvat kiinteästi yhteen. Tilanteessa on ristiriitaisia aineksia, kun keskusteluun on nostettu eurooppalaista vähimmäispalkkaa koskeva aloite. Itäisen ja läntisen Euroopan työmarkkinoiden välillä on yhä suuria eroja: esimerkiksi työehtosopimusjärjestelmät ovat muun muassa pohjoismaissa vahvat, mutta itäisen Euroopan maissa heikkoja. Euroopan itäisten osien työmarkkinoilla on työvoimapulaa, kun paljon ammattitaitoista työvoimaa on muuttanut parempien palkkojen toivossa ns. vanhoihin jäsenmaihin.

Röpken mukaan on vaikea löytää yhteisiä kantoja tai saavuttaa yhtenäiset eurooppalaiset työmarkkinat, kun Euroopan eri osat ovat yhä keskenään erilaisessa asemassa työvoima-asioissa ja työehdoissa. Työvoimapulan oloissa pyritään polkemaan työntekijöiden oikeuksia ja dumppaaman palkkoja, mikä kohdistuu usein maahanmuuttajataustaisiin työntekijöihin.

Röpke pitää myönteisenä Euroopan työviranomaisen perustamista, vaikka näkee eurooppalaisten linjausten toimeenpanossa monia puutteita. Akavan Markus Penttinen nostaa esiin, että ELAn merkitys keskustelutti vilkkaasti kokousväkeä. Uuden toimielimen pöytä notkuu heti toiminnan alkuvaiheissa isoja kysymyksiä. Näihin kuuluu muun muassa ammattipätevyyksien ja tutkintojen tunnistamisen järjestelmät sekä vapaa liikkuvuus. Jälkimmäisen kokoluokasta kertoo, että EU-alueella on muuttoliikettä 20 miljoonan henkilön verran vuodessa eli keskikokoisen EU-maan väkimäärä.

Uuden komission työohjelmaan vaikuttaminen on keskeinen tehtävä lähiaikoina, kun komission vuosien 2019–2024 työohjelmaa laaditaan. Röpken mukaan tavoitteena on vahvistaa niiden sitoutumista työntekijöiden asiaan ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen Euroopan. Hän on toiveikas marraskuussa toimintansa aloittavan EU-komission työmarkkinakomissaari Schmidtin suhteen.

– Sosiaalinen ulottuvuus on tehtävä näkyvämmäksi, jotta ihmiset tuntevat EU:n omakseen, Röpke korostaa.

 

Teksti: Ritva Siikamäki

Kuvat: Pablo Ribera Paya, ETSK:n työntekijäryhmän sihteeristö

Lue lisää aiheesta