Onko ikäsyrjintä totta vai tarua? Suomen Ekonomien kyselyyn syksyllä 2020 vastasi 1 785 yli 55-vuotiasta liiton jäsentä ja 147 yksityistä työnantajaa.
– Vain joka kolmas kertoi ottaneensa puheeksi työpaikalla kokemansa ikäsyrjinnän. Heistä ainoastaan 2 prosenttia kertoi, että asia selvitettiin ja sovittiin, sanoo Suomen Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen.
– Halusimme perehtyä arjen kokemuksiin, sillä Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOn työttömistä ekonomeista 60 prosenttia on yli 55-vuotiaita, kertoo Suomen Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen.
– Onhan se todella outoa, että korkeasti koulutetut, työhaluiset ja -kykyiset osaajat joutuvat seuraamaan työelämää sivuraiteelta sen sijaan, että olisivat kompetenssillaan rakentamassa suomalaista hyvinvointia, Mykkänen jatkaa.
Mykkäsen mukaan kysely osoitti, että ekonomien kokema ikäsyrjintä on iso ongelma ja vakava huoli.
Vaiettu työelämän ongelma
Peräti 84 prosenttia ekonomeista pitää yli 55-vuotiaisiin kohdistuvaa syrjintää ongelmana. Vastaajista joka neljäs on itse kokenut ikäsyrjintää, ja joka neljäs havainnut organisaatiossaan muihin kohdistuvaa ikääntymisperusteista syrjintää.
Työnantajista 54 prosenttia määritteli ikäsyrjinnän suomalaisen työelämän yleiseksi ongelmaksi, mutta vain neljä prosenttia havaitsi ilmiön omassa organisaatiossaan.
Ekonomien vastauksissa syrjintäkokemus liittyy erityisesti rekrytointeihin, sillä kyselyyn osallistuneista työttömistä ekonomeista 80 prosenttia on kokenut ikäsyrjintää juuri työnhaun yhteydessä. Ikäperusteiseen syrjintään törmätään usein myös irtisanomis- ja yt-tilanteissa: 40 prosenttia kaikista syrjintää kokeneista kertoi syrjinnän liittyvän näihin tilanteisiin.
– Eikä syrjintä työsuhteen ääritilanteisiin jää. Työsuhteen aikana ikään perustuva epäoikeudenmukainen kohtelu tuntuu esimerkiksi arvostuksen puutteena ja urakehityksen pysähtymisenä, Mykkänen huomauttaa.
Kyselyyn vastanneista ekonomeista vain joka kolmas kertoi ottaneensa puheeksi työpaikalla kokemansa ikäsyrjinnän.
Aktiivisuudesta ei kuitenkaan seurannut tilanteen kohentumista vaan päinvastoin: 59 prosenttia totesi, ettei kissan pöydälle nostaminen vaikuttanut millään tavalla. Osa kertoi ongelmien jopa pahentuneen. Muutama oli joutunut sairauslomalle tai saanut potkut pian puheeksi ottamisen jälkeen. Mykkäsen mukaan vain kaksi prosenttia kertoi, että asia selvitettiin ja sovittiin.
Ruuhkavuosista jäähdyttelyyn
Mykkänen peräänkuuluttaa pikaista asennemuutosta ja ehdottaa avointa keskustelua työntekijöiden erilaisista urakaarista ja -poluista kaikille työpaikoille.
Hänestä ikäjohtamisen pitää ulottua nuorten aikuisten ruuhkavuosista eläköitymiskynnystä lähestyviin konkareihin. Työnantajan ja työntekijän tarpeita, tavoitteita ja toiveita voisi luodata esimerkiksi kehityskeskusteluissa.
– Kyselymme mukaan yli 55-vuotiaiden joukossa moni mielellään jäähdyttelisi intensiivisten uravuosikymmenten jälkeen. Konkreettisina ratkaisuehdotuksina mainittiin muun muassa osa-aikaisuus sekä siirtyminen johtotehtävistä asiantuntijaksi. Näiden toteutumisen täytyy kuitenkin olla työntekijälähtöistä – ei niin, että työnantaja tekee muutoksia yksipuolisesti, Mykkänen painottaa.
Aliarvostettu syväosaaminen
Myös uravalmentaja ja yrittäjä Kristiina Palmgren haluaa ravistella asenteita. Hän sanoo, ettei pitkän työuran ja elämänkokemuksen myötä karttuneen syväosaamisen arvoa ymmärretä suomalaisissa organisaatioissa.
– Meidän on opeteltava sanoittamaan omaa osaamistamme ja myytävä kompetenssiamme rohkeasti. Tiedän omastakin kokemuksestani, kuinka hankalaa se on, uravalmentaja Kristiina Palmgren kannustaa.
Tunkkaisia asenteita Palmgren on ryhtynyt tuulettamaan perustamassaan 5060-verkostossa yhdessä muutaman yritysjohtajan kanssa.
– Verkostossa haluamme vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin ja organisaatioiden johtamiseen. Korostamme, ettei Suomella ole varaa hukata kalliisti koulutettujen huippuosaajien kompetenssia. Iän perusteella kenenkään kyvyistä tai jaksamisesta ei pidä tehdä johtopäätöksiä – kuka tahansa voi esimerkiksi sairastua vakavasti minkä ikäisenä tahansa.
Työikäajattelu uusiksi
– Haluamme 5060-verkostossa herätellä suomalaista työelämää, jotta syväosaaminen nähtäisiin strategisena arvona. Onhan meillä Suomen tasavallan presidenttinäkin yli 70-vuotias syväosaaja, Palmgren huomauttaa.
– Muutokseen vaaditaan strategia, josta tavoite jalkautetaan käytäntöön: rekrytointiprosesseja ja syväosaamisen tunnistamista on kehitettävä paljon.
Samalla kun Palmgren puntaroi menetelmiä yksilön urakehityksen ja työnantajan tarpeiden yhdistämiseksi, hän korostaa, ettei edistyksellisimmänkään työnantajan toteuttama politiikka yksin ratkaise yli 55-vuotiaiden haasteita työmarkkinoilla.
– Yhteiskunnassamme tarvitaan suuri asennemuutos nykyiseen työikäajatteluun.
Työnhakutaidot kuntoon
Uravalmentaja kertoo tavallisesta tilanteesta, jossa korkeasti koulutettu osaaja on menestynyt pitkän tovin yhden työnantajan palveluksessa. Kun yrityksestä ryhdytään vähentämään väkeä, hän huomaa jättäneensä kesannolle omat työnhakutaitonsa.
Ratkaisuksi Palmgren tarjoaa systemaattista, koko työuran jatkuvaa uravalmennusta.
– Olennainen osa valmennusta on omien vahvuuksien tunnistaminen ja oman osaamisen sanoittaminen. Mitä enemmän elämää on takana, sitä runsaammin matkan varrelta löytyy myös cv:n ulkopuolisia vahvuuksia, joita ei välttämättä itse osaa nähdä ammatillisen kompetenssin osana.
Kun työnhakutaitoja päivittää säännöllisesti, muuttunut ympäristö ei yllätä eikä ahdista.
– Uusien mahdollisuuksien hakuun pääsee orientoitumaan itseensä luottaen, kun ei tarvitse aloittaa tyhjästä, Palmgren toteaa.
Teksti Paula Launonen
Kuvat Ida Pimenoff (kuvituskuva), Vesa Laitinen (Riikka Mykkänen), Paula Launonen (Kristiina Palmgren)
Lisätietoa ikäsyrjintää koskevista selvityksistä
Suomen Ekonomien kysely
Akava Works -kysely
Yli 55-vuotiaat naiset kokevat miehiä useammin ikäsyrjintää työssä
