– Ongelma on rakenteellinen, ja se alkaa kehittyä jo opiskeluaikoina, Ndomo sanoo.
Alkuvaiheen työ muuttuu monella pysyväksi
ETA-alueen ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla piti ennen huhtikuuta 2022 olla suurehko summa rahaa pankkitilillä tai työsopimus työpaikasta opiskelun sivussa, jotta voi saada oleskeluluvan tai jatkoa luvalle opiskelujen ajaksi. Ensimmäisten työpaikkojen on täytynyt olla sellaisia, jossa ei tarvita suomen kieltä tai työkokemusta Suomesta.
– Näistä puhutaan yleensä ”entry-level” -työpaikkoina, mutta joillakin maahanmuuttajille, joiden kanssa olen keskustellut, tilanteesta tulee melko pysyvä. Kuusi vuotta myöhemmin, valmistumisensa jälkeen, he ovat edelleen siivoustöissä, Ndomo sanoo.
– Suomen työmarkkinat ovat jyrkästi segmentoituneet, eikä kaikilla ole reittiä paremmin palkattuihin, turvattuihin ja arvostetumpiin työpaikkoihin, Ndomo sanoo.
– Suomen työmarkkinat ovat jyrkästi segmentoituneet, eikä kaikilla ole reittiä paremmin palkattuihin, turvattuihin ja arvostetumpiin työpaikkoihin, Ndomo sanoo.
– Systeemi vaikuttaa tarkoitushakuiselta. Ei ole niin, että joistain ihmisistä voi tulla vain siivoojia, lähihoitajia tai ruokalähettejä, hän toteaa.
Ndomo kertoo esimerkin sairaanhoitajista, joita hän haastatteli tutkimukseensa.
– Yhdestätoista sairaanhoitajasta yhdeksän oli vaihtanut alkuperäisen opiskelualansa sairaanhoitoon, koska he ymmärsivät, että eivät koskaan saa työtä juristina tai yliopiston opettajana. Sairaanhoitajille on kova tarve.
Ammattikorkeakouluissa opiskellaan sairaanhoitajaksi joko suomeksi, ruotsiksi tai muutamassa harvassa oppilaitoksessa englanniksi niin, että opintojen ohessa on suomen kielen opintoja.
– Valmistuttuaan maahanmuuttajat eivät kuitenkaan saa töitä sairaanhoitajana, vaan heidän on tyydyttävä lähihoitajan ja hoiva-avustajan työpaikkoihin, Ndomo sanoo.
Syyksi mainitaan usein kielitaidon puute.
– Jos he ovat opiskelleet Suomessa suomeksi tai ruotsiksi ja valmistuneet, miten voi olla mahdollista, että edelleen kielitaito on este?
Vastaavia malleja on Ndomon mukaan alkanut ilmaantua IT-sektorillakin. Hän haastatteli tutkimukseensa maahanmuuttajia, jotka ovat tehneet informaatioteknologian maisterintutkinnon Suomessa, mutta eivät silti ole saaneet alalta ollenkaan työpaikkaa tai eivät ole saaneet taitojaan vastaavaa työtä.
– He eivät ole saaneet edes työharjoittelupaikkaa sieltä, mistä heidän kollegansa saivat paikan. Yhdellä haastatelluista oli tohtorintutkinto informaatioteknologiasta, mutta edelleen hän siivosi kuuden vuoden ajan ennen kuin lähti Suomesta. Hän sai Britanniasta yliopistoista kaksi työtarjousta heti ensimmäisen haastattelun jälkeen.
Suomalaisen yhteiskunnan kannalta ei tunnu kovin fiksulta, että ensin koulutetaan asiantuntijatyöhön ja sitten kun työpaikkaa ei löydy, valmistuneet vaihtavat toiseen maahan.
Ndomon mukaan lähtijöitä ei ole niin paljon, että siitä tulisi Suomelle ongelma. Tulijoita on edelleen paljon. Suomi on koko Euroopan kakkonen ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelussa, koska Suomessa on paljon kansainvälisiä englanninkielisiä opinto-ohjelmia.
– Argumenttini on, että ne, jotka lähtevät ovat niitä, joita Suomi ei tunne tarvitsevansa. Tämä on lyhytnäköistä, on vain ajankysymys, milloin Suomi alkaa huomata menettävänsä lahjakkuuksia muiden maiden hyväksi.
Akava kannattaa työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton lisäämistä
– Olemme Akavassa kannattaneet työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa jo useamman hallituskauden ajan, sanoo Akavan johtava asiantuntija Miika Sahamies.
Huoltosuhteen tervehdyttäminen ja osaamispääoman rikastuttaminen vaativat maahanmuuttoa.
– Tiedämme Suomen väestörakenteen muutokset ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon vaatimat verotulot. Mielestäni on myös ihan selvää, että tarvitaan erilaisia näkökulmia ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Liian homogeeninen osaajarakenne ei palvele myöskään osaamisesta elävän elinkeinoelämämme tarpeita.
Työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto lisääntynyt, erityisasiantuntijoiden luvissa notkahdus
– Akavan tavoitteet osaajien maahanmuutosta ovat keskipitkällä aikavälillä edistyneet oikein mukavasti. Työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt, Sahamies sanoo.
– Viimeisin notkahdus erityisasiantuntijoiden lupamäärissä huolestuttaa. Toimet työelämän kehittämiseksi ja maakuvan parantamiseksi ovat entistä tärkeämpiä.
– Akavassa seurataan alakohtaisesti korkeakoulutettuja maahanmuuttajien määriä. Kansainvälisten jäsenten osuus lisääntyy Akavan liitoissa, Sahamies kertoo.
– Esimerkiksi korkeakouluissa tai ICT-alalla voi pärjätä tiettyyn pisteeseen asti englannin kielellä.
Rakenteet, lainsäädäntö ja asenteet jarruttavat kehitystä
Sahamies tunnistaa Ndomon tutkimuksen esille nostaman ongelman korkeakoulutettujen maahanmuuttajien vaikeuksista löytää Suomessa koulutustaan vastaavaa työtä. Syyt ovat niin rakenteissa ja lainsäädännössä kuin asenteissakin.
– Suomen kielen taidon vaatiminen työssä, jossa kielitaitoa ei varsinaisesti tarvita, on rasistinen, syrjivä käytäntö, Miika Sahamies sanoo.
– Muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksistä tiedetään, että Suomen yhteiskunta on kovin syrjivä, vaikka suomalaiset ovat muuttuneet aiempaa avoimemmiksi. Täällä on voimakasta rasismia erityisesti Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulevia henkilöitä kohtaan.
– Suomen kielen taidon vaatiminen työssä, jossa kielitaitoa ei varsinaisesti tarvita, on rasistinen, syrjivä käytäntö, Sahamies sanoo.
– Jos henkilö on opiskellut kotimaisia kieliä ja valmistunut, oletettavaa on, että hänen kielitaitonsa on tehtävän hoitamisen kannalta riittävällä tasolla. Vaikuttaa rasismilta, jos hän joutuu tästä huolimatta ottamaan osaamistasoaan alemman työn.
– Maahanmuutto on menossa oikeaan suuntaan, mutta maahan asettautumisen helpottamisessa on vielä tehtävää, Sahamies sanoo.
– Aiemmin ongelmana on ollut oleskelulupaprosessin hitaus. Siihen on jo viime hallituskaudella puututtu. Orpon hallituksen ohjelmassa on luvattu, että käsittelyaikaa lyhennettäisiin yhteen viikkoon.
– Oleskeluluvan lisäksi tarvitaan muutakin, kuten asunto sekä alkuun tukea ja ohjausta, Sahamies sanoo.
– Vähimmäisvaatimuksena on, että hallitus ei ainakaan aseta enempää esteitä työ- ja osaamismaahanmuutolle.
Teksti Anssi Koskinen
Kuvat Kanda Media (Quivine Ndomo), Liisa Takala (Miika Sahamies)
