Vahva matematiikka, lukemisessa vaikeuksia
Carita Eklund ihmetteli koulussa ensimmäisillä luokilla, kuinka voi lukea niin, että kukaan ei ole aikaisemmin kertonut, mitä siinä tekstissä on.
– Itse opin kaiken ulkoa. Kolmannella luokalla opin lukemaan hitaasti.
Eklundilla on lukivaikeus. Noin 3–7 prosentilla suomalaisista on sama vaiva. Vaikka lukeminen on työlästä, ongelma ei estä mitään. Eklund on yliopiston opettaja Vaasan yliopiston taloustieteen laitoksella. Hänen tutkimusaiheensa ovat innovaatiot. Alkukesällä Eklund lähti Yhdysvaltoihin Virginian yliopistoon puoleksi vuodeksi Fulbright-Kaute -stipendillä tutkimaan paikallisia naisyrittäjiä.
Carita Eklund työskentelee yliopistonopettajana lukivaikeudesta huolimatta. Hän pitää lukivaikeutta vain yhtenä ominaisuutenaan.
Lukivaikeuteen liittyy usein muitakin oppimisvaikeuksia. Esimerkiksi matematiikka saattaa olla lukivaikeudesta kärsivälle hankalaa, mutta Eklundille se on ollut vahvuus.
– Olen aina ollut kiinnostunut matematiikasta. Matikassa ei tarvinnut lukea ja se oli visuaalisempaa. Olin alakoulussa matikassa muutaman kappaleen muita edellä.
Eklund kävi Helsingissä matematiikkapainotteisen lukion. Lukemisen suhteen hänellä oli lukiossa ensimmäisen kerran tunne, että muut eivät ole enää parempia.
– Ylioppilaskokeisiin hain pidemmän ajan. Luin vastaukset uudestaan ja uudestaan, että kaikki meni oikein.
Yliopisto-opinnoissa Vaasassa lukivaikeus ei myöskään tullut esille.
– Meidän nörttiporukka kilpaili keskiarvoilla. Minä en pystynyt kilpailemaan keskiarvolla, mutta haastoin määrällä. Minulla oli enemmän opintopisteitä kuin muilla.
Eklund pitää lukivaikeutta vain yhtenä ominaisuutenaan. Hänen vahvuutensa oppimisessa on visualisointi, jonka avulla kehittyi valokuvamuisti.
Lukeminen on Eklundilla edelleen hidasta. Kirjoittamisessa yhdyssanat ovat hankalia, jotkut kirjaimet jäävät puuttumaan. Akateemisessa työssä joutuu kuitenkin lukemaan paljon, ja Eklund on oppinut tehostamaan lukemistaan.
– En lue artikkeleista kaikkea, vaan priorisoin. Katson abstraktin, intron ja johtopäätökset. Näiden jälkeen katson tarvittaessa muut osiot, jos artikkeli on tärkeä.
Kahdella Eklundin ohjattavista opiskelijoista on lukivaikeus.
– Toisella ongelmana on yksi sana. Toinen on vaatinut huomattavasti tukea. Hän kokee, että minulta voi kysyä.
Tuleeko lukivaikeus muilla tavoin näkyville Eklundin arjessa?
– Kun joogatunnilla ohjaaja sanoo, että vasen ja tekee vasemman itsestään katsottuna, minun on mietittävä tarkasti, kumpaan suuntaan taivun. Kun olin Tanskassa tutkijana, Tanskan verottajan systeemiä en oppinut ymmärtämään. Syytän siitä täysin eri logiikkapohjaa, kielimuuria ja lukivaikeutta.
Käsinkirjoittaminen hahmottamisen tukena
Iina-Maria Piilinen on löytänyt keinot pärjätä erilaisten oppimisvaikeuksiensa kanssa. Hän toimii Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Turussa yhteisöpedagogiikan lehtorina. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri Turun yliopiston kulttuurintutkimuksen laitokselta.
– Oppimisvaikeuksien kanssa eläminen vaatii paljon työtä, hän toteaa.
– Uudet järjestelmät ovat aina olleet vaikeita ja sitä ne ovat aina. Lukutaito, kielet, autolla ajaminen ja jumppaohjelmat, mikään ei ole ollut helppoa.
Iina-Maria Piilinen käyttää käsin kirjoittamista hahmottamisen apuna.
Piilisen vaikeudet uusien asioiden oppimiseen paljastuivat heti koulun alussa ensimmäisellä luokalla.
– Ala-asteella ei ollut mitään, missä ei olisi ollut ongelmia, hän muistelee.
– Oli luki- ja tukiopetukset, matematiikan joukko-opista putosin heti. Käden ja silmän yhteistyö oli vaikeaa, liikunnassa palloilut olivat vaikeita. Sain jatkuvasti kuulla opettajilta olevani tyhmä, laiska ja saamaton. Koulu tappoi innostuksen, mutta lukiossa löysin uudestaan oppimisen ilon.
Piilisellä ei ole lukivaikeutta. Kun hän oppi lukemaan, hänestä kehittyi nopea lukija. Kirjoittaminen on ollut vaikeampaa. Silmän ja käden yhteistyö on vaikea hahmottaa ja abstraktin ajattelun saattaminen konkreettiseen muotoon on pulmallista.
– Yliopistossa kirjoitin vielä todella huonoa kieltä, lauserakenteet olivat kankeita ja tein paljon kielioppivirheitä.
Koska akateemisessa työssä tarvitaan kirjoittamista, Piilinen on tehnyt paljon töitä sen eteen. Sujuvan tekstin kirjoittaminen vie edelleen runsaasti aikaa.
– Kun kirjoitan artikkelia, tarkistutan lähdemerkinnät kollegoilla, koska niiden pikkutarkkuus menee ohi silmieni. Uteliaisuus ja asioihin perehtyminen ovat vahvuuksiani.
Piilinen oli pitkään epätietoinen ongelmiensa varsinaisista syistä. Hän oli 22-vuotias, kun hänen vanhempansa kertoivat epäilevänsä hahmottamisen ongelmia. Virallisen diagnoosin Piilinen sai vuosi sitten.
Hyvät välit kollegoihin on työssä pärjäämisen edellytys.
– Minulla on hyvät sosiaaliset taidot. Tarvitsen ne, että voin tehdä töitä. Joskus on pakko pyytää apua, Piilinen sanoo.
Hän on oppinut käyttämään käsin kirjoittamista hahmottamisen apuna. Asiat jäsentyvät helpommin, kun hän kirjoittaa asiat ylös vihkoon.
Asiantuntijatyössä on paljon erilaisia tietotekniikan järjestelmiä, jotka ovat Piiliselle hankalia.
– Esimerkiksi matkalaskuohjelma on sellainen, että kun sitä käyttää harvoin, ei tule muistijälkiä. En hahmota ohjelman toimintoja samalla tavalla kuin muut.
Jotkin asiat Piilinen jättää suosiolla kokeilematta.
– En voisi koskaan harrastaa esimerkiksi laitesukellusta. Siinä on liikaa tekniikkaa, josta oma hengissä säilyminen on kiinni.
Oppimisvaikeudet ja lukivaikeus koskettavat monia suomalaisia
– Jonkinasteinen oppimisvaikeus on noin 10–15 prosentilla suomalaisista, neuropsykologian erikoispsykologi Johanna Nukari kertoo.
– Oppimisvaikeudet johtuvat siitä, että aivojen varhaisessa kehityksessä on joillain alueilla poikkeavuuksia. Tämä näkyy sitten ihmisten kognitiivisissa toiminnoissa. Kehitykselliset oppimisvaikeudet ovat usein perinnöllisiä, mutta voivat johtua myös esimerkiksi synnytyksen aikaisista komplikaatioista, Nukari sanoo.
Oppimisvaikeudet eivät välttämättä estä mitään.
– Korkeakoulu-ura on hyvin mahdollinen. Se on kiinni muusta kapasiteetista, ongelmaa voi kompensoida muilla alueilla.
– Lukivaikeus näyttäytyy Suomessa pääasiassa hitaana lukemisena, kirjoitusvirheinä ja joskus myös luetun ymmärtämisen vaikeuksina, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Minna Torppa sanoo.
– Lukivaikeuteen liittyy myös keskimääräistä useammin kielellisiä ja matemaattisia vaikeuksia sekä ADHD.
– Suomalaisista noin 3–7 prosentilla on jonkin asteinen lukivaikeus. Vähäisimmillään se hidastaa lukemista ja kirjoitukseen tulee virheitä, pahimmillaan se tekee lukemisesta todella vaikeaa, Torppa sanoo.
Lukivaikeus on Torpan mukaan vahvasti perinnöllistä.
– Perintötekijät selittävät, miksi samanlaisessa oppimisympäristössä ihmiset oppivat eri tavalla, mutta ilman kirjoitettua kieltä sisältävää ympäristöä kukaan ei oppisi lukemaan. Hyvissä oppimisympäristöissä taidot kehittyvät perintötekijöistä huolimatta.
Teksti: Anssi Koskinen
