Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi 29. marraskuuta 2022 mietintönsä hallituksen esitykseen yrittäjän eläkelain muutoksista. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 2. joulukuuta ja lakimuutosten on määrä tulla voimaan 1. tammikuuta 2023.
Lakimuutoksen tavoitteena on parantaa yrittäjien eläketurvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa siten, että yrittäjän YEL-työtulo vastaa paremmin hänen työpanoksen arvoa koko työuran ajan. Yrittäjän maksama työeläkevakuutusmaksu ja sosiaaliturvan taso määräytyvät yrittäjän työtulon perusteella.
Muutoksen tavoitteita ovat lisäksi:
- vähentää yrittäjien eläkeläisköyhyyttä
- parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa, johon kuuluvat vanhuuseläkkeen lisäksi perhe-etuudet, sairauspäivärahat, työkyvyttömyyseläke ja työttömyysturva
- kohentaa YEL-järjestelmän rahoituksellista kestävyyyttä ja hillitä valtion rahoitusosuuden kasvua
- lisätä kilpailuneutraliteettia YEL-yrittäjien ja työnantajayrittäjien välillä
- yhtenäistää eläkeyhtiöiden käytäntöjä
Yrittäjän eläkelain muutosesitystä vauhdittivat Finanssivalvonnan (Fiva) keväällä 2021 julkaiseman selvityksen havainnot, joiden mukaan yrittäjän työtuloa ei ole arvioitu työpanoksen mukaan ja yrittäjän työtulo on vahvistettu vain yrittäjän oman ilmoituksen mukaan. Tämä on johtanut siihen, että työtulot on usein vahvistettu liian alhaisiksi suhteessa laissa määriteltyyn yrittäjän työpanokseen. Tilastojen perusteella vaikuttaa siltä, että alivakuuttaminen on lisääntynyt erityisesti viime vuosina.
Eläkeyhtiöt ovat Fivan huomioiden perusteella alkaneet tiukentaa työtulon määrittelyä voimassa olevan lain mukaisesti. Nykyinen laki ei kuitenkaan antanut riittävästi joustoja ja yhtenäisiä ohjeita työtulon määrittelyyn. Siksi oli tärkeää, että lainmuutokset tulevat voimaan eikä jäädä epäyhtenäisten käytäntöjen tilaan.
Sosiaali- terveysvaliokunnan esittämillä muutoksilla (valiokunnan tiedote 29.11.) työtulo vahvistetaan kokonaisarvion perusteella. Työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos ottaa huomioon kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkan ja muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot. Eläkeyhtiön on perusteltava päätöksensä, mikä parantaa yrittäjän oikeusturvaa. Valiokunta korosti, että aloittavan yrittäjän työpanoksen arvoa määritettäessä pitää myös huomioida, että yrittäjän alkutaipaleella ei välttämättä synny taloudellista tulosta ja maksukykyä, jolloin mediaanipalkan käyttäminen kaavamaisesti työtulon perusteena ei ole kohtuullista.
Valiokunnan tekemät muutokset voimaantuloon antavat pidemmän siirtymäajan ja helpottavat yrittäjien tilannetta mahdollisesti heikentyvässä taloustilanteessa. Ensimmäinen työtulon korotus voi olla korkeintaan 4 000 euroa (hallituksen alkuperäinen esitys 8 000 euroa) ja seuraava saman verran kolmen vuoden päästä edellisestä. Tämä tarkoittaa, että yrittäjän työeläkevakuutusmaksu kuukaudessa voisi nousta kerralla enintään 80 euroa (hallituksen esityksessä noin 170 euroa minimityötulolla). Kahta ensimmäistä korotusta koskee 4 000 euron rajoitus. Tarkistukset tehdään jatkossa kolmen vuoden välein.
Ensimmäiset työtulon tarkistukset määräytyvät seuraavasti, ellei yrittäjän työtuloon ole tehty tarkistusta muulla perusteella viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana:
- vuoden 2023 loppuun mennessä tarkistetaan niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on alle 15 000 euroa
- vuoden 2024 loppuun mennessä eläkelaitos tarkistaa niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on 15 000—25 000 euroa
- vuoden 2025 loppuun mennessä eläkelaitos tarkistaa niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on yli 25 000 euroa.
Työelämän muutokset aiheuttavat painetta YEL:in uudistukseen
Työelämän monet muutokset ovat tuoneet tarpeen uudistaa yrittäjän eläkelaki ja kokonaisuudistusta on odotettu jo vuosia. Lakimuutos parantaa yrittäjien tilannetta, muttei kuitenkaan ratkaise yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvassa olevia ongelmia, joita on havaittu pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemistä lisäyksistä merkittävin saattaakin olla loppulausuma, jonka mukaan eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän laajemmat muutostarpeet ja että järjestelmän kehittämistä jatketaan.
Jatkossa tulee löytää ratkaisut yrittäjä- ja palkkatyön yhteensovittamiseen, apurahalla työskentelyyn sekä pienimuotoista ja satunnaista yritystoimintaa harjoittavien tilanteeseen. Myös rahastoinnin mahdollisuutta on selvitettävä.
Teksti: Timo Saranpää, puheenjohtaja, AKY –Akavalaiset yrittäjät
Kuva: Lehtikuva/Astrakan Images
