Yrittäjien alivakuuttaminen on lisääntymässä

Työeläkejärjestelmä on vakaa ainakin lähivuosikymmenet, vaikka yrittäjien alivakuuttaminen on lisääntymään päin, toteaa johtava asiantuntija Katri Ojala Akavasta. Pitemmän päälle tämä merkitsee haastetta yrittäjien vakuutusjärjestelmän kestävyydelle. Artikkelissa on mukana kommentit myös yrittäjältä ja apurahansaajalta.

3.10.2019

– Yrittäjän eläkevakuutus- eli YEL-maksut eivät vastaa odotettavissa olevaa eläkettä, sanoo kouvolalainen fysioterapeutti ja yrittäjä Marita Rinne.

Hän kertoo, että moni yrittäjätuttava on miettinyt alivakuuttamista, kun he ovat laskeneet, että isommallakaan YEL-maksulla tuleva eläke ei ole paljon takuueläkettä isompi.

Alivakuuttaminen ei Rinteen mukaan ole hyvä asia, jos yrittäjä ei muulla tavoin huolehdi tulevasta eläkkeestään. YEL-maksujen rinnalla olisi oltava myös omaa eläkesäästämistä.

Rinne itse on laittanut rahaa omaa eläkesäästöön reilun kuuden vuoden ajan.

– Sijoitusneuvojakin sanoi, että kannattaisi maksaa YEL-maksuja vain sen pakollisen minimin ja muuten sijoittaa rahat. Tosin en ole itse niin tehnyt, koska on otettava mahdolliset sairauslomat huomioon, hän kertoo.

Rinne haluaa neuvoa muitakin yrittäjiä laittamaan joka kuukausi vaikka pienenkin summan eläkesäästöön. Tämä varmistaisi sen, että sitten joskus saa edes jonkinlaisen eläkkeen. Nuorten yrittäjien olisi Rinteen mukaan hyvä aloittaa oma säästäminen mahdollisimman aikaisin.

Rinne on ollut yksityisyrittäjä 90-luvulta saakka. Aluksi työ oli niin pientä, että YEL-maksuja ei tullut maksettavaksi, mutta vuonna 1998 hän sai y-tunnuksen ja samalla alkoivat myös YEL-maksut.

– Mieluummin maksan YEL:iä hieman alakanttiin. Ainakin lasken tarkkaan, että liikaa en maksa., Rinne sanoo.

Hän on huolissaan suomalaisesta eläkejärjestelmästä, kun syntyvyys on vähäistä ja maksajia tulevaisuudessa entistä harvemmassa.

– Olisi ikävää, jos pitäisi jännittää omaa eläkettä ja sitä, mitä siitä on maksanut. Entäs sitten ne, jotka ovat vasta aloittelemassa yrittämistä, hän ihmettelee.

YEL-maksu on vakuutus eikä sijoitus

YEL-maksu on vakuutus eikä sijoitus, muistuttaa johtava asiantuntija Katri Ojala Akavasta.

Akavan johtava asiantuntija Katri Ojala toteaa, että yrittäjien alivakuuttaminen on lisääntymään päin. Pitemmän päälle tämä on haaste koko yrittäjien vakuutusjärjestelmän kestävyydelle.

– Luottamus järjestelmään on laskenut. Yrittäjät ehkä haluavat olla omavaraisia ja pitää hallinnan omissa käsissään. Osa yrittäjistä voi pitää maksuja suurina suhteessa tulevaan eläkkeeseen, Ojala sanoo.

Hänen mukaansa YEL-maksujen kanssa koko ajattelutavassa on usein kyse väärinymmärryksestä. YEL-maksu ei ole sijoitus, vaan se on vakuutusmaksu samalla tavalla kuin vaikka yksilölliset henkivakuutukset.

– YEL-maksuilla ei ole tarkoitus tehdä tiliä myöhemmin, vaan se on vakuutus työkyvyttömyyden, vanhuuden tai perheen huoltajan kuoleman varalle, Ojala toteaa.

Suomalaisilla ei ole syytä pitkään aikaan olla huolissaan eläkkeistään. Työeläkejärjestelmä on Ojalan mukaan lähivuosikymmenet tasapainossa. Uhkaavia kriisejä ei ole vielä edessä ja maksutaso näyttäytyy tasaisena vuosisadan puoleen väliin saakka. Syntyvyyden lasku kyllä huolettaa Ojalaakin.

– Alentunut syntyvyys alkaa vaikuttaa työeläkejärjestelmän rahoitukseen noin kahdenkymmenen vuoden viiveellä syntyvien lasten vartuttua työikäisiksi. Nyt olisi aika panostaa perhemyönteiseen politiikkaan ja toimiin, jotka tukisivat syntyvyyden kasvua.

YEL-järjestelmässä on yrittäjälle myös tarjolla etuja, Ojala muistuttaa. Aloittavalla yrittäjällä on maksualennus.

– Yrittäjä tahdotaan sopeuttaa tilanteeseen, kunnes yritys on vakiintunut. Maksualennus kannattaa ehdottomasti muistaa hyödyntää, Ojala sanoo.

Hän painottaa, että kun yritys alkaa vakiintua, eläkemaksun suuruuden perustana olevaa työtuloa olisi nostettava.

– Tämä jää usein tekemättä eikä työtulo ole asetettu riittävän suureksi. Eläkeasiat eivät usein ole tuoreella yrittäjällä päällimmäisenä mielessä.

Valtio osaltaan kompensoi yrittäjien työeläkejärjestelmää. Ojala huomauttaa, että yrittäjän YEL-maksu olisi huomattavasti nykyistä suurempi, jos valtio ei olisi mukana maksamisessa.

Lyhyestäkin yrittäjäpätkästä saatava eläkekarttumaa

Epätyypillinen työ ja itsensä työllistäminen ovat mahdollisesti tulevaisuudessa lisääntymässä. Tältä osin yrittäjien työeläkejärjestelmässä olisi Ojalan mukaan kehitettävää.

– Lyhyestä yrittäjäkaudesta pitäisi olla helpompi saada eläkekarttumaa, nyt raja on neljä kuukautta. Varsinaisen työn ohessa tehdystä yrittämisestäkin olisi saatava eläkekarttumaa, hän sanoo.

Myös apurahan saajien kohdalla on sama ongelma: eläkettä karttuu vain, jos apurahajakson kesto on vähintään neljä kuukautta.

Apurahalla työtä tekevät tutkijat ja taiteilijat ovat nykyään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan asiakkaita. Myel-vakuutus on ollut apurahaa saaville pakollinen jo noin kymmenen vuoden ajan.

Yliopistotutkija Kaisa Hiltunen Jyväskylän yliopistosta on tyytyväinen siitä, että eläkemaksu on pakko hoitaa.

– Apuraha ei ole kovin iso, joten kyllä eläkemaksun maksaminen tuntuu. Mielellään sen kuitenkin maksaa, kun on nähnyt eläkekertymän.

Hiltunen väitteli vuonna 2005 Jyväskylän yliopistossa. Osa väitöskirjan teostakin meni apurahalla, ja väitöksen jälkeen hän on ollut yhteensä lähes kuusi vuotta apurahalla. Nyt hän on työsuhteessa, joka kestää vuoden loppuun. Hän kertoo maksaneensa jo vuodesta 2006 vapaaehtoista eläkevakuusmaksua.

– Kyllä eläke huolestuttaa, en ole vielä edes uskaltanut avata Eteran viimeisintä kirjettä, jossa on arvio tulevasta eläkekertymästä. Parikymmentä vuotta olisi vielä työtä, toivottavasti saisin edes osalle ajasta palkkatyötä, ettei olisi vain apurahaa.

Teksti: Anssi Koskinen

Kuvat: Ida Pimenoff  (kuvituskuva), Liisa Takala (Katri Ojala)

Lisätietoja:

Katri Ojala

Katri Ojala

Johtava asiantuntija

+358505938205