Kokonaisvaltainen ajatus paremmasta maailmasta innosti Uudenmaan liiton aluesuunnittelun erityisasiantuntijan Maija Merikannon laajentamaan työuraansa. Merikanto on päivätyön lisäksi myös hyvinvointivalmentaja sekä luomumarjatilallinen Iitissä.
– Maantieteilijänä minulla on ajatus ympäristön ja maankäytön kestävästä tulevaisuudesta. Valmennuksessa taas voin tukea parempaa maailmaa ja hyvinvointia ihmisen tasolla. Luomutila on ponnistus, jossa konkreettisella tasolla ihminen ja luonto tekevät yhteistyötä.
Maija Merikanto on päivätyön lisäksi myös hyvinvointivalmentaja sekä luomumarjatilallinen Iitissä.
Merikannon epätavalliset työsuhteet alkoivat noin kahdeksan vuotta sitten, jolloin hän otti virkamiestyöstään opintovapaan ja suoritti valmennustutkinnon.
– Kun palasin töihin, olin saanut valtavan paljon eväitä. Paljon puhutaan sektorien rajojen ylittämisestä ja oman näkökulman laajentamisesta, ja tämä on ollut rikastuttavaa ja opettavaa.
Merikanto ei tee kaikkia töitään yhtä aikaa täysipäiväisesti, vaan painopisteet vaihtelevat. Nyt hän on vanhempainvapaalla ja maatilalle on enemmän aikaa.
– Valmennustyö on nyt pienemmässä osassa ja otan asiakkaita vain satunnaisesti. Suunnitelmissa on kuitenkin yhdistää valmennus ja perinnemaatilan puitteet muun muassa tapahtumiksi ja kursseiksi.
Epätyypilliset työsuhteet ja monityömalli yleistymässä
Epätyypilliset työsuhteet yleistyvät myös korkeakoulutetuilla, sanoo Finnish Business Angels Networkin toimitusjohtaja Amel Gaily. Hän on kirjoittanut hiljattain julkaistun kirjan Työn elämä – Tulevaisuuden epätyypilliset työsuhteet.
– Työ irtoaa työsuhteista, niin kuin nyt on jo nähty, miten työ irtoaa fyysisestä sijainnista. Korkeakoulutetuille tulee enemmän monityömallia, jossa rinnakkain ovat työsuhde, yrittäjyys ja keikkoja, Gaily sanoo.
Finnish Business Angels Networkin toimitusjohtaja Amel Gaily toteaa, että työ irtoaa työsuhteista niin kuin työ irtoaa fyysisestä sijainnista. Monityömalli on jatkossa yhä tavallisempi korkeakoulutetuillakin.
Alustatyö mielletään yleisimmin Wolt-lähettien ja Uber-kuskien alaksi, mutta Gailyn mukaan keikka- ja alustatyöstä tulee trendi myös korkeakoulutetuilla.
– Parhaassa tapauksessa alustatyö ja muut epätavalliset työsuhteet mahdollistavat työuran räätälöimisen omien intohimojen ja osaamisen mukaan. Kuormaakin voi räätälöidä. On vaiheita, jolloin voi tehdä enemmän työtä ja joskus siihen ei kykene tai ei ole mahdollisuutta, Gaily sanoo.
– Epätyypillisten työsuhteiden haittapuoli on epävarmuus. Keikoista pitää kilpailla. Yhteiskunta ei hänen mukaansa vielä kunnolla tunnista rinnakkaisuria. Byrokratia on hankalaa, Gaily toteaa.
– Yhteiskunnan tasolla epätavallisten työsuhteiden pelisääntöjä pitää selkeyttää ja johdonmukaistaa. Sukkuloinnin eri roolien välillä pitää olla helppoa ja sujuvaa. Sosiaaliturvan pitää olla riittävällä tasolla ja kattava riippumatta henkilön työnteon muodosta.
– Epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen korostaa koulutuksen tärkeyttä, Gaily sanoo.
Jatkuvasta oppimisesta tulee välttämätöntä. Oman substanssiosaamisen lisäksi osaaminen pitää osata paketoida myytäväksi ja tarvitaan yrittäjän taitoja sekä kykyä henkilökohtaiseen brändäämiseen ja kokonaisuuksien hallintaan.
– Jokaisesta tulee oman itsensä johtaja. Tekijällä voi olla useampi keikka yhtä aikaa ja ne voivat olla eri aloilta.
Alustatyössä tulot jäävät usein pieniksi
Alustatyö ei ole akavalaisille tuntematonta. Kääntäjillä on ollut epätyypillisiä työsuhteita jo vuosia ja alustatyötäkin pitkään, kertoo Kieliasiantuntijat ry:n toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik.
Kieliasiantuntijat ry:n toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik sanoo että alustatyö voi olla käyttökelpoinen vaihtoehto esimerkiksi työuraansa aloittavalle kääntäjälle.
Alustatyön huono puoli on Gorschelnikin mukaan usein heikko hintataso.
– Globaalilla alustalla on globaali hintataso, eli se saattaa olla todella alhaalla. Alustoilla on valtava kysyntä ja valtava tarjonta. Hinta ratkaisee. Työn tekijällä ei ole erityistä turvaa. Se on ota tai jätä. Jos et ota, niin toinen ottaa.
– Alustatyö ei ole käännöstyön koko tulevaisuus, Gorschelnik sanoo. Aivan kaikkeen käännöstyöhön alustat eivät sovellu, yhteistyökumppaneita voi hakea muullakin tavalla.
– Alustoilla tehdään sellaisia juttuja, joissa ei niin ajatella lopputuloksen merkitystä. Alustat eivät koordinoi töitä tai takaa, että työlle löytyy tekijä, niin kuin kielipalveluyrityksissä tehdään. Jos työn tekijä ei toimitakaan työtä, kukaan ei etsi korvaavaa tekijää tilalle.
– Alustojen ajateltiin virtaviivaistavan käännöstyötä, kun asiakas vain valitsee kääntäjän ja kääntäjä hakee tekstin ja palauttaa käännöksen alustan palvelimelle, Gorschelnik kertoo.
– Tämä toimii vain silloin, kun matkassa ei ole yhtään mutkia. Näin on melko harvoin.
Alustatyön hyödyt Gorschelnik näkee ensisijaisesti siinä, että niiden kautta pääsee kiinni työhön. Aloittavien voi olla vaikea löytää asiakkaita ja alustojen kautta pääsee ilmoittamaan itsestään.
Alusta- ja keikkatyö voi johtaa näennäisyrittäjyyteen
Alusta- ja keikkatyön ongelma on Akavan johtavan asiantuntijan Miia Kanniston mukaan työntekijöiden ajautuminen näennäisyrittäjyyteen, eli siihen, että tekijät joutuvat yrittäjäksi vasten tahtoaan.
Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto korostaa, että EU-tasolla tarvitaan yhteinen linjaus alustatyöstä. Nyt yritykset ja ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa maakohtaisten oikeuden ratkaisujen mukaan, mikä vääristää kilpailua.
– Ongelmiin ollaan puuttumassa, Kannisto sanoo. Työsopimuslain uudistaminen näiltä osin on hallitusohjelmassa, ja asia on nyt työn alla työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä.
– Työsuhteen määritelmä on laajennettava kattamaan alisteisessa ja riippuvaisessa asemassa olevat itsensätyöllistäjät. Se, onko henkilö lopulta palkansaaja vai aito yrittäjä, edellyttää työsuhteen tunnusmerkistön tarkastelua ja kokonaisharkintaa.
– Euroopan komissio on antanut viime joulukuussa direktiiviehdotuksen alustatyötä tekevien työolojen parantamiseksi, Kannisto kertoo.
– EU-tasolla tarvitaan yhteinen linjaus alustatyöstä. Nyt yritykset ja ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa maakohtaisista oikeuden ratkaisuista riippuen ja täten kilpailu vääristyy. Moni alustatyö on lisäksi rajat ylittävää.
Akavassa suhtaudutaan alustatyöhön lähtökohtaisesti myönteisesti.
– Alustatalous on korkeakoulutetuille mahdollisuus löytää ja tehdä työtä joustavasti ja ansaita lisätuloja, Kannisto sanoo.
– Eniten kiinnostusta alustatyöhön on tohtorintutkinnon suorittaneilla, yrittäjillä ja itsensätyöllistäjillä. Digitaalinen alusta tuo joustavuutta sekä kaivattua vapautta ja autonomiaa, mutta myös epävarmuutta tuloista.
Teksti: Anssi Koskinen
Kuvat: Wasim Al-Nasser (Amel Gaily), kotialbumi (Maija Merikanto), Laura Piiroinen (Hanna Gorschelnik), Liisa Takala (Miia Kannisto)
