Alppien tuntumassa sijaitsevan Bourg-en-Bressen kaupunginjohtaja yllättyi perusteellisesti saatuaan departementtinsa eli aluehallinnon viranomaisilta 90 000 euron sakon tasa-arvolain rikkomisesta. Hän oli nimittäin rekrytoinut organisaationsa johtoportaaseen liikaa naisia. Neljän vuotta sitten voimaan tulleen lain mukaan kummankaan sukupuolen osuus ei nimittäin saa ylittää 60 prosenttia.
– Tämä on hyvin ristiriitainen tilanne, koska lain tavoitteena on nimenomaan parantaa naisten edustusta kaupunkien hallintoelimissä, puuskahtaa kaupunginjohtaja Jean-François Debat.
Hänen mukaansa sakottaminen on väärä viesti naisten uralla etenemistä kannustaville kaupungeille ja kunnille.
– Keskimäärin ranskalaisten kaupunkien johtoportaassa 70 prosenttia on miehiä. Jos tilanne jossakin päin maata keikahtaa toiseen suuntaan, se vain tasoittaa tilannetta. Siitä ei pitäisi mielestäni rankaista, Debat sanoo.
Kun Suomen tasa-arvolain mukaan tehtävään pitää palkata sukupuoleen katsomatta sopivin, Ranskassa rekrytointia mutkistavat sukupuolikiintiöt.
Kallis oppiraha
Jean-François Debat ei nimittäin nähnyt mitään outoa siinä, että viidestä esimiestehtävästä neljään palkattiin nainen. Suomalaisen lainsäädännön valossa hän olisi toiminut oikein, mutta ei ranskalaisen.
– Jokaiseen tehtävään palkattiin hakijoista pätevin siihen katsomatta, oliko henkilö mies- vai naispuolinen. Jos olisin rekrytoinut neljä miestä ja yhden naisen, olisinkin kenties tullut ajatelleeksi tasa-arvolakia. Mutta kun asetelma oli toisin päin, asia ei tullut minulle edes mieleen, Debat myöntää.
– Parempi kuitenkin, että sakko tuli naisten eikä miesten suosimisesta. Edistyksellisyydestä tuli silti kunnalle kallis oppiraha.
Reilun 40 000 asukkaan Bourg-en-Bressen lisäksi myös Pohjois-Ranskassa sijatiseva Lille tuomittiin pari vuotta sitten naisten yliedustuksesta. Vastaavasti 16 kuntaa on tuomittu siitä, että naisten osuus hallintoelimissä on liian alhainen.
Palkkaindeksistä pakollinen
Ranskalaisten naisten ja miesten palkkaero on tasoittunut vuosien saatossa, mutta myönteinen kehitys näyttää nyt pahasti hidastuneen. Tällä hetkellä naisen ansio samasta työstä on yhdeksän prosenttia pienempi kuin miespuolisen kollegan. Asiaan haluttiin korjausta ja vuoden 2019 lopulla voimaan astui laki yritysten tasa-arvoindeksistä. Yli 50 henkilöä työllistävälle yritykselle tuli velvollisuus vuosittain julkistaa tiettyjen kriteerien perusteella laskettu indeksi, johon vaikuttavat olennaisesti sukupuolien välisen palkkaerot ja urakehitys. Jos tasa-arvo ei toteudu, yrityksellä on kolme vuotta aikaa hoitaa asia kuntoon. Sen jälkeen sakotetaan.
Ensimmäisenä vuonna noin 500 yritystä viittasi uudelle velvoitteelle kintaalla, mutta työtarkastajan yhteydenotoilla asia saatiin järjestykseen. nelinkertaistivat samalla tarkastuskäyntiensä määrän, joiden tavoitteena oli selvittään nimenomaan sukupuolten tasa-arvoisuuden toteutumista työpaikalla.
Toimenpiteistä näyttää olleen hyötyä, koska indeksit ovat kuluneen kahden vuoden aikana parantuneet huomattavasti. Jako hyviin ja huonoihin oppilaisiin kuitenkin on vielä selvä. Vain kaksi prosenttia Ranskan yrityksistä saa tasa-arvoasteikolla täydet pisteet. Räikeimmin palkkaerot näkyvät organisaation yläpäässä. Yritysten kymmenen parhaiten palkatun toimihenkilön joukossa on edelleen niukasti naisia. Yli tuhat henkilöä työllistävistä yrityksistä 40 prosenttia ilmoittaa, että kymmenen eniten tienaavan joukkoon mahtuu korkeintaan kaksi naista.
Sukupuolten epätasa-arvoa lisää myös se, että naiset ja erityisesti yli kolmen lapsen äidit hakeutuvat edelleen miehiä useammin pienipalkkaisiin ja osa-aikaisiin työtehtäviin.
Teksti ja kuva Virpi Latva
