Orpon hallituksen tavoitteena on saada Suomeen satatuhatta uutta työllistä ja vahvistaa tällä tavoin julkista taloutta.
– Kun katsotaan Orpon hallituksen valitsemaa keinovalikoimaa, työttömyysturvan leikkaaminen on ylivoimaisesti tärkein keino. Yli puolet työllisyystavoitteesta on tarkoitus saavuttaa työttömyysturvaa heikentämällä, kun töihin on oikeastaan vähän pakko mennä, sanoo Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.
– Kun katsotaan Orpon hallituksen valitsemaa keinovalikoimaa, työttömyysturvan leikkaaminen on ylivoimaisesti tärkein keino, toteaa Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.
Hän arvioi, että erityisesti ikääntyvien työttömien tilanne heikkenee oleellisesti.
– Tietenkin tässä tavoitellaan sitä, että kynnys ottaa vastaan heikompikin työpaikka madaltuu, mutta entä jos iäkäs työntekijä ei yrityksistään huolimatta työllisty uudelleen. Viimeiset vuodet ennen vanhuuseläkkeelle jäämistä saattavat käydä vaikeiksi.
Rajuja leikkauksia työttömille
Eugen Koev on konkretisoitunut Orpon hallituksen työttömyysturvaleikkauksia muutamien esimerkkilaskelmien avulla. Erityisesti työuransa loppupäässä oleville leikkaukset ovat suuria.
– Rajuja suorastaan. Pitää muistaa, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan ideana on ollut säilyttää vakiintunut tulotaso. Jos uutta työpaikkaa ei ole järjestynyt, ikääntyvä työntekijä on päässyt inhimillisellä tavalla eläkkeelle. Ikääntyneiden toimeentuloa on suojattu niin sanotulla työttömyysputkella, joka takasi ansiosidonnaisen turvan eläkeikään saakka.
Viime hallituskaudella kuitenkin päätettiin, että järjestelmästä luovutaan asteittain.
– Mutta samalla ikääntyneiden työttömien toimeentulon turvaamiseksi luotiin työllistämisvelvoite, jonka mukaan ansiosidonnaisen päivärahan 500 päivän enimmäisajan umpeutuessa jonkin tahon – viime kädessä kunnan – on työllistettävä ikääntynyttä niin pitkään, että oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan uusiutuu, Koev sanoo.
Orpon hallitus mahdollisesti höllentää työllistämisvelvoitetta tai poistaa sen kokonaan. Tällöin riskinä on, että iäkkäät työttömät eivät enää pysty uusimaan oikeuttaan ansiopäivärahaan, vaan jäävät pitkäksi aikaa pelkälle työmarkkinatuelle.
Koev havainnollistaa Orpon hallituksen leikkauksia pitkäaikaistyöttömäksi jäävän, ikääntyvän insinöörin esimerkillä:
Esimerkkihenkilö on 60-vuotias insinööri, joka menettää työnsä, eikä enää työllisty uudelleen ”avoimilla työmarkkinoilla”, vaan on yhteensä tuhat päivää työttömänä ennen kuin pääsee eläkkeelle 65-vuotiaana. Hänen 1 000:n päivän työttömyysjaksonsa katkeaa palkkatuetuilla työskentelyjaksoilla, joiden avulla hän vanhan mallin mukaisesti myös uusii oikeutensa ansiopäivärahaan. Sen taso määräytyy hänen alkuperäisen palkkansa mukaan, eikä palkkatuetun työn mukaan.
Orpon hallituksen mallissa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus porrastetusti alkaa 40 työttömyyspäivän jälkeen. Esimerkkilaskelman mukainen iäkkäämpi työntekijä olisi aiemmin ollut oikeutettu täysimääräiseen tasoon 500 työttömyyspäivän ajan.
Jos hallitus lisäksi poistaa työllistämisvelvoitteen, eikä esimerkin insinööri onnistu itse työllistymään, 500 ansiosidonnaisen päivärahapäivän päivän jälkeen hän putoaisi työmarkkinatuelle, joka on 37,21 euroa päivässä eli noin 800 euroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaisi 1 400 euron (63 %) vähennystä verrattuna ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen tasoon. Indeksijäädytys huomioiden leikkaus olisi vieläkin suurempi.
Uudelleentyöllistettävyyttä ei tueta
Pääsy ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin vaikeutuu. Kun tähän asti on riittänyt, että runsaan kahden vuoden aikana on työskennellyt puolen vuoden verran kerryttääkseen itselleen jälleen oikeuden ansiosidonnaiseen, jatkossa työssäoloa pitää kertyä vuoden verran.
Jatkossa työssäoloehdon täyttyminen vaikeutuu senkin takia, että esimerkiksi tukityöllistettynä oleminen ei kerryttäisi työssäoloehtoa ollenkaan.
Työttömiksi jäävien tilannetta vaikeuttaa myös Orpon hallituksen päätös olla ohjaamatta resursseja uudelleentyöllistymistä tukeviin keinoihin kuten aikuiskoulutustukeen, se kun tietäisi valtiolle lisämenoja. Aikuiskoulutustuki on määrä lakkauttaa vuoden 2024 aikana.
Suunnitelmissa on niin ikään ikääntyneiden ansiopäivärahan tasoa koskevan suojan lakkauttaminen. Taso laskettaisiin jatkossa tuoreimman työllistymisjakson palkan perusteella, vaikka se olisi tuntuvasti matalampi kuin aiempi palkkataso.
”Porkkanat puuttuvat täysin”
– Olemme kaikki huolissamme julkisesta taloudesta, mutta en muista, että koskaan aiemmin oltaisiin oltu tilanteessa, jossa on näin vähän porkkanoita tarjolla. Ikäviä leikkauksia on tehty ennenkin, mutta silloin on vastavuoroisesti panostettu aktiivitoimiin ja ihmisten työllistettävyyteen. Nyt tämän tyyppiset porkkanat puuttuvat täysin. Miten tämän nyt sanoisi, ei aiemmin ole ollut tapana toimia näin, Koev muotoilee.
Hän lisää, että hallitusohjelmassa on toki erilaisia yleisluontoisia kirjauksia elinikäisestä oppimisesta, mutta hyvin vähän mitään konkreettista.
Erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä osaaminen saattaa vaatia päivittämistä, mutta tämänkaltaisiin työllistymisen todennäköisyyttä kasvattaviin keinoihin hallitus ei ole panostamassa.
– Se kun maksaisi rahaa, eikä sopisi hallituksen valitsemaan strategiaan.
Esimerkkilaskelma, pitkäaikaistyötön 60-vuotias insinööri
60-vuotias insinööri, palkka 4 500 e/kk
Insinööri irtisanotaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Hän on oikeutettu 500 päivän ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, mikä tarkoittaa käytännössä reilua kahta vuotta. Insinööri on ennen eläkeikäänsä, joka on 65 vuotta, yhteensä 1 000 päivää työttömänä. Ensimmäisen 500 päivän jälkeen kunta tukityöllistää hänet 7 kuukauden ajaksi, jonka jälkeen hän on uudestaan työtön 500 päivää. Tätä seuraa jälleen tukityöllistymisjakso, joka kestää kunnes hän saavuttaa vanhuuseläkeiän. Palkka tässä palkkatuetussa työssä on 2 500 euroa kuukaudessa.
Työttömyysturva nyt
Ensimmäisten 500 työttömyyspäivän aikana 101,59 euroa päivässä eli 2 184,85 euroa kuukaudessa.
Toisella 500 työttömyyspäivän jaksolla taso säilyy entisellään: 101,59 e/päivä, 2 184,85 e/kk
Työttömyysturva jatkossa (ei oteta huomioon omavastuuajan pidennystä 2 päivällä)
Ensimmäisen 500 työttömyyspäivän jaksona 101,59 euroa päivässa ensimmäiset 40 päivää, 81,27 euroa päivässä päivinä 41–170 ja 76,19 euroa päivässä päivinä 171– 500. Keskimäärin 79,54 euroa päivässa eli 1 710,22 euroa kuukaudessa.
Leikkaus 474,63 euroa kuukaudessa eli 22 prosenttia. Indeksijäädytys mukaan lukien leikkaukset kasvavat noin 26,5 prosenttiin.
Toisella 500 työttömyyspäivän jaksolla työssäoloehto ei täyty kahdesta syystä: työnantaja saa palkkatukea ja työsuhteen kesto on alle vuoden. Hän saa työmarkkinatukea 37,21 euroa päivässä eli 800,02 euroa kuukaudessa. Leikkaus 1 384,84 euroa kuukaudessa, 63,4 prosenttia. Indeksijäädytys mukaan lukien leikkaus kasvaa 67 prosenttiin.
Täydentävä skenaario: Oletetaan, että ensimmäisen 500 päivän aikana henkilö tekee jonkin verran työtä. Kun 500 päivää on kulunut, hän työllistyy ilman tukea tarpeeksi pitkäksi aikaa, jolloin työssäoloehto täyttyy, mutta sen jälkeen hän on taas 500 päivää työtön. Palkka työssäoloehtoon oikeuttavasta työstä on 2 500 euroa kuukaudessa. Hän saisi päivärahaa 70,49 euroa päivässä ensimmäiset 40 päivää, 56,39 euroa päivässä päivinä 41–170 ja 52,87 euroa päivässä päivinä 171–500. Keskimäärin 55,19 euroa päivässä, 1 186,64 euroa kuukaudessa.
Leikkaus keskimäärin 997,5 euroa kuukaudessa, 45,7 %. Indeksijäädytys mukaan lukien leikkaus on 47,3 %.
___
Teksti Iida Ylinen
Kuvat Ida Pimenoff (kuvituskuva), Liisa Takala (Eugen Koev)
Grafiikka Liisa Valtonen
Lisätietoja:
