– Suomi pyörii osittain jo nyt asiantuntijoiden tekemällä harmaalla työllä, joka tehdään säännöllisen sovitun työajan päälle ilman korvausta. Jos asiantuntijatyö jäisi työaikalain ulkopuolelle, tilanne riistäytyisi kokonaan käsistä.
Näin tiukasti sanoo Ylemmät Toimihenkilöt ry:n eli YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki. Hän tietää mistä puhuu: YTN edustaa liittojensa kautta noin 170 000 asiantuntijaa ja esimiestä eri toimialoilla.
Hankamäen mukaan valtaosaan asiantuntija- ja esimiestehtävissä olevista noudetaan työaikalakia. Laki on yli 20 vuotta vanha, eikä sovellu uusiin työn muotoihin. Se ei tunnista etätöitä eikä töitä, joita tehdään perinteisen toimistoajan ulkopuolella. Tällainen työn tekeminen on kuulunut jo pitkään monien ylempien toimihenkilöiden arkeen.
Työajaksi kaikki työhön käytettävä aika
Moni asiantuntija ja esimies matkustaa paljon, mutta matkustaminen ei lähtökohtaisesti ole työaikaa. Paljon työn takia matkustavat tietävät, että todellisuudessa työmatkoilla ajasta käytetään iso osa työntekoon. Hankamäki kertoo esimerkin:
– Jos henkilö kuljettaa vaikkapa yrityksen työvälineitä Helsingistä Ouluun, hän tekee sen työajalla ja saa siitä palkan. Pelkääjän paikalla istuva ja läppäriä koko matkan ajan naputtava vieruskaveri ”vain” matkustaa töihin, eikä nykyisen lain mukaan ole työajalla.
Tämän kaltaisia monien ylempien toimihenkilöiden jatkuvasti tekemiä töitä ei usein edes kirjata – saati korvata. Vain alle neljäsosa yksityisellä sektorilla työskentelevistä akavalaisista saa lain mukaiset ylityökorvaukset.
– Työajaksi pitäisi lukea kaikki työhön käytettävä aika, joka ollaan työnantajan käytettävissä. Sen ei pitäisi nykyaikana riippua siitä, missä ja milloin työ tehdään, Hankamäki sanoo.
.JPG "Hankamäki_2018(002)")
Työaikalaki on siis saatava vastaamaan 2020-luvun työelämän vaatimuksia, ja työ on vapautettava ajasta ja paikasta. Lain muutostarpeesta ja joustojen lisäämisestä ollaankin laajasti samaa mieltä: lain kokonaisuudistus kirjattiin hallitusohjelmaan, ja hallitukselta odotetaan esitystä laista tänä keväänä.
Unohdetaanko asiantuntijat?
Laki uudistuu, mutta ylempien toimihenkilöiden edustajia vaivaa suuri huoli: onko myös asiantuntijatyö ja ylempien toimihenkilöiden esimiestyö uuden lain piirissä? Työaikalain kokonaisuudistusta selvittäneen työryhmän mietinnössä kirjaukset antavat nimittäin hyvinkin väljät mahdollisuudet määritellä, onko työntekijän tekemä työ lain piirissä vai ei.
Hankamäen näkemys on selvä: lain ulkopuolelle pitää jättää vain ne työntekijät, jotka todella voivat valita ja määritellä työaikansa ja -paikkansa itsenäisesti. Harvalla asiantuntijalla ja esimiehellä on tosiasiassa tällaista ylimmän johtoportaan autonomiaa, vaan suurin osa on tänä päivänä tavallisia palkansaajia siinä missä muutkin.
– Meidän käsityksemme on, että jos ylemmät toimihenkilöt jäisivät lain ulkopuolelle, käytännöt revähtäisivät ihan käsistä. Silloin kyse ei enää olisi pelkästään ylitöiden maksamisesta tai maksamatta jäämisestä, vaan tilanne olisi nopeasti kestämätön.
Hankamäki nostaa esiin, että työaikalain yksi olennainen tarkoitus on työsuojelu.
– Jos asiantuntijat eivät ole lain sovellusalan piirissä, he ovat lainsuojattomia. Jos lain luomia reunaehtoja ei ole, se johtaa tilanteeseen, jossa työntekijän turvana ei ole lakia. Työnantajalla on silti käytössään kaikki mahdolliset kontrollointikeinot.
Hankamäen mukaan työsuojelun näkökulmasta on huolestuttavaa esimerkiksi se, että monilla paljon matkustavilla ei ole pitkien työmatkojen jälkeen mahdollisuutta palautumiseen ja lepoon. Töitä oletetaan jatkettavan saman tien tavallisella aikataululla, vaikka reissusta olisi palattu edellisenä yönä. Tahti ylikuormittaa nopeasti.
Ajan ja paikan rajat ovat murtuneet
Kanadalainen it-jätti CGI:n työntekijä Mikael Montonen edustaa tietotekniikan palvelualaa eli it-alaa. Ala tunnetaan joustavuudestaan työajan ja -paikan suhteen, mutta Montosesta se on vain osatotuus.
– Alalla on monenlaisia tehtäviä. Osan odotetaan tekevän töitä kahdeksasta neljään, osalla käytännöt ovat hyvinkin joustavat. Alan työ on usein ryhmätyötä. Asiakkaatkin ovat töissä tiettyyn aikaan ja nämä seikat ohjaavat työntekijän todellista työaikaa.
Se saattaa vaatia paljonkin venymistä: yhteydenpito on teknologian takia muuttunut entistä helpommaksi, mutta toisaalta myös odotukset tavoitettavissa olemisesta ovat samalla kasvaneet. Uuden kierteen tuovat yleistyvät kansainväliset tiimit, joissa toinen porukka saattaa viestiä Yhdysvaltain länsirannikolta ja toinen toiselta aikavyöhykkeeltä Japanista. Ja tietenkin molemmat odottavat reagointia heti.
Moni it-alan työntekijä tekee päivittäin työtä, jota ei kirjata ylös lainkaan: illalla vilkaistaan vielä meilit ja vastaillaan niihin, mutta se jää näkymättömäksi työksi.
Kuinka kauan ihmiset jaksavat?
Montosesta on hyvä asia, että joustavat työajat ovat it-alalla arkipäivää. Samalla hän kantaa huolta ihmisten jaksamisesta, liian pitkiksi venyvistä työpäivistä ja kunnon lepotaukojen puutteesta. Häntä ihmetyttää, että it-alalla on monta isoa yritystä, jossa työaikaa ei todellisuudessa seurata lainkaan. Esimiehen on silloin vaikea tietää, paljonko asioiden tekoon menee aikaa, miten tehtävät kuuluu resurssoida ja mihin kukakin työntekijä pystyy.
– Jos työntekijöiden levosta ja palautumisesta ei pidetä huolta, se alkaa näkyä pian tuottavuudessa. Silloin ei asiakaskaan saa enää maksetulle tunnille vastinetta, Montonen perustelee.
Ajantasainen työaikalaki ja sen noudattaminen on Montosen mukaan myös työsuojelullinen kysymys.
– Kun tullaan asiantuntijoiden työhön, haittoja ja uhkia on vaikea nähdä. Yhtäkkiä onkin työntekijän oma asia pitää huolta siitä, että oma työskentely on tervettä.
Montonen pitää työaikalain uudistusta välttämättömyytenä. Aivan ehdoton perusasia on, että myös it-alan kaltaisen asiantuntijatyön on oltava sen piirissä.
Toisena asiana Montonen nostaa esiin, että työantajan velvoite seurata työntekijän tekemää työtä ei saa rajautua vain työpaikalle. Työnantajan kuuluu vastata siitä, että työnteko on ylipäätään turvallista ja terveellistä työntekijöille.
– Välillä tuntuu, ettei ihan ymmmärretä, miksi työaikalaki alun perin on annettu. Esimerkiksi it-alalla joustavat ja ketterät lean-ajatusmallit ovat tuoneet paljon hyvää, eikä byrokratia saa olla itseisarvo. Mutta lakien tarkoitus on ollut suojella työntekijää. Se pitää varmistaa myös jatkossakin.
Tätä mieltä on myös Hankamäki. Moni työnantaja lähtee siitä, että työntekijät joustavat: työnantaja ei maksa ajasta vaan tuloksesta. Siitä ei Hankamäen mukaan kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, että työaikaankin on yhä kiinnitettävä huomiota.
– Parempaakaan keinoa seurata monia asioita ei vielä ole. Työpaikoilla selataan kalentereita ja katsotaan kelloa enemmän kuin koskaan aiemmin. Tuloksen teko vie yhä aikaa. Siinä vaiheessa, kun työpaikoilla heitetään yhdessä kalenterit nurkkaan eikä sovita enää aikatauluista, voidaan katsoa, onko työaikalaki käynyt tarpeettomaksi.
- Teksti: Veera Luoma-Aho
- Kuvat: Ida Pimenoff (kuvituskuva), Kirsti Levander (Teemu Hankamäki) ja Matti Koivula (Mikael Montonen)
