Kun tamperelaisen Virve Rinnolan kolmen ja puolen vuoden määräaikainen työsopimus ELY-keskuksen kanssa päättyi keväällä, hän hakeutui Akavan Erityisalojen jäsenilleen tarjoamaan uravalmennukseen.
– Minulla on laaja koulutus ja takana pitkä työkokemus. Haasteena oli, että en ollut työllistynyt.
Rinnola on koulutukseltaan hallintotieteen maisteri pääaineenaan julkinen johtaminen. Erikoisosaamisikseen hän nostaa verkostojohtamisen ja viestinnän. Hän oli jo aikaisemminkin ollut uravalmennuksessa, mutta nyt hän haki uravalmennusportaalista valmentajan, jolla oli samanlaisia kokemuksia työelämästä kuin hänellä itsellään.
Virve Rinnola hakeutui uravalmennukseen, jota Akavan Erityisalat tarjoaa jäsenetuna.
– Halusin ennen kaikkea toisen akateemisen generalistin antavan vinkkejä ja näkemystä urasuunnitteluun.
Valmennus hoidettiin korona-ajan tyyliin kolmena puolen tunnin Skype-tapaamisena.
– Olin jo itse tehnyt paljon urasuunnittelua. Halusin vahvistusta omalle osaamiselleni, sillä sitä pitää helposti itsestäänselvyytenä. Tapaamiset uravalmentajan kanssa antoivat uskoa.
Rinnola on sitä mieltä, että uravalmennuksesta oli hänelle välitöntä hyötyä työnhakuun.
– Valmentajan kanssa käytiin läpi työhaastattelutilanteita. Valmennuksen jälkeiset haastattelut menivät paremmin kuin koskaan ennen. Teimme valmennuksessa NLP-mielikuvaharjoituksia, joissa syvennyttiin omiin vahvuuksiin. Se oli mielenkiintoista, Rinnola kertoo.
Kesäloma kuitenkin katkaisi Rinnolan työnhaun.
– Syksyllä suuntaan taas vahvemmin työnhakuun, hän sanoo.
Työn merkityksellisyys ja oma osaaminen askarruttavat monia
Uravalmentaja Reetta Viinanen tunnistaa uravalmennusta hakevista usein kolme ryhmää, jotka voi jakaa sen mukaan, missä vaiheessa uraa ollaan menossa. Viinanen on tehnyt valmennusta ammattiliitoille UpPartners-yrityksen kanssa.
Uravalmentaja Reetta Viinanen tunnistaa uravalmennusta hakevista usein kolme ryhmää, jotka voi jakaa sen mukaan, missä vaiheessa uraa ollaan.
– Vastavalmistuneiden kanssa valmennuksessa pohditaan omien vahvuuksien tunnistamista sekä miten voi löytää ensimmäisen oman alan työpaikan, Viinanen kertoo.
– Toinen vaihe on puolimatkan krouvi, kun oman alan töitä on jo pidempi jakso takana. Silloin pohditaan etenemistä uralla sekä ollaanko oikealla alalla vai pitäisikö vielä vaihtaa alaa. Yli 50-vuotiaat pohtivat, onko vaikeampi työllistyä, jos joutuu työttömäksi.
– Joka alalla valmennukseen tulevia askarruttavat yleisesti kysymykset oman työn merkityksellisyydestä sekä siitä, vastaako työ omia vahvuuksia, Viinanen kertoo.
– Yleinen teema on, että kaivataan jotain muutosta ja mietitään työpaikan vaihtoa. Nykyisen työn tuunaamisen mahdollisuuksia myös mietitään. Aina kannattaa ensin selvittää, onko nykyisestä työstä mahdollista tehdä mielekkäämpää.
– Valmennuksen aiheet ovat moninaiset omasta osaamisesta yrittäjyyteen ja työnhakuun. Työllistymisen ongelmiin liittyy usein vaikeita tunteita. Valmentaja on apuna, että näiden kanssa ei tarvitsisi jäädä yksin, Viinanen sanoo.
– Usein jo se helpottaa, että niitä voi käydä ääneen läpi toisen kanssa, että on joku, joka kuuntelee, tukee ja tsemppaa rinnalla.
Sosiaalisen median, digitaalisuuden merkityksen kasvu sekä koko työelämän muuttuminen tuovat myös ihmisiä uravalmennukseen.
– Murros näkyy jo joka alalla. Kaikilta vaaditaan uuden omaksumista, Viinanen sanoo.
– Uravalmennus alkaa sillä, että ensin kartoitetaan valmennettavan tilanne ennakkokyselyllä, Viinanen kertoo.
Tämän jälkeen valmennukseen hakeutuva voi portaalista valita itselleen sopivan valmentajan, joka sitten ottaa yhteyttä.
– Valmennettavat hakeutuvat itse valmennukseen. Joskus joku kertoo kuulleensa tällaisesta upeasta mahdollisuudesta ja tarttuneensa tilaisuuteen, vaikka ei varmasti tiedäkään, mitä tarvitsee.
Viinanen sanoo, että uravalmennettavat ovat aktiivisia ja motivoituneita kehittymään.
– Heitä on todella palkitsevaa valmentaa. Rohkaisisin kaikkia käyttämään uravalmennuksen palveluita. Sitä helposti tulee sokeaksi omalle osaamiselle. Erilaisten näkökulmien sparrailu yhdessä valmentajan kanssa avaa ajattelun solmuja ja antaa työkaluja edetä uralla.
Monet Akavan liitot tarjoavat uravalmennusta jäsenetuna
Kolme puolen tunnin tapaamista tuntuu lyhyeltä ajalta saada valmennuksessa aikaan tuloksia, mutta Akavan palvelupäällikkö Jaana Ignatius toteaa ajan olevan hyvinkin riittävä, jos aihe fokusoidaan hyvin.
Palvelupäällikkö Jaana Ignatius Akavasta kannustaa käyttämään liiton jäsenilleen tarjoamia uravalmmennus- ja -neuvontapalveluja.
– Siinä päästään alkuun voimaantumisen tunteessa. Autetaan ajattelemaan asiaa ja löytämään vahvuuksia, jotka ovat ehkä olleet piilossa.
– Akavan jäsenliitot ovat olleet uranuurtajia uravalmennuksessa, joillain liitoistamme on ollut se palveluvalikoimassaan jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, Ignatius kertoo.
– Akavalaisilla asiantuntijatyötä tekevillä on jatkuva tarve oppia ja ylläpitää osaamista. Myös työnhaku on tänä päivänä aika haasteellista, joten moni jäsen kaipaa tukea siihen. Kaikilla liitoilla ei ole omaa urapalvelua, sillä joillakin aloilla sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi esimerkiksi korkean työllisyyden oloissa. Osa liitoista on ulkoistanut uravalmennuksen, Ignatius sanoo.
– Jos uravalmennusta ei sillä nimikkeellä ole omassa liitossa saatavilla, jäsen voi kuitenkin aina soittaa liittoonsa ja kysyä neuvoja erilaisissa työelämän tilanteissa. Jokaisella liitolla on palvelunumero ja liittoon soittamalla apua löytyy varmasti. Ketään ei jätetä yksin.
Uravalmennuksen käytöstä akavalaisten joukossa ei ole tilastoja, mutta Ignatiuksen mukaan uravalmennuksessa ollaan hyvin työllistettyjä. Akavan liitot tekevät uravalmennuksessa yhteistyötä: niiden ura-asioista vastaavat muodostavat uraverkoston, jossa osaamista jaetaan ja kehitetään yhdessä. Jäsenliitoilla on yhteisiä koulutuksia jäsenille.
– Jäsenten yhteydenottoja urapalveluihin on tullut kasvavassa määrin. Kysyntä lisää tarjontaa. Siksi on tärkeää, että kehitämme yhdessä myös omaa osaamistamme ja järjestämme koulutusta uravalmennuksen parissa työskenteleville, Ignatius kertoo.
Teksti: Anssi Koskinen
Kuvat: Ida Pimenoff (kuvituskuva), kotialbumi (Rinnola ja Vanhanen) ja Liisa Takala (Jaana Ignatius)
