Uusi yleissopimus Kansainväliseltä työjärjestöltä ILOlta biologisista vaaratekijöistä työympäristössä

– Koronapandemia osoitti, mitä hallitsemattomat biologiset vaarat voivat tarkoittaa. Uusi yleissopimus biologisista vaaratekijöistä työympäristössä vaati kaksi vuotta tiiviitä neuvotteluja, ja ILOn työkonferenssi hyväksyi sen 13. kesäkuuta 2025. Se on tärkeä väline hyvän työympäristön, ihmisarvoisen työn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi, kertoo Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto.

– Tuore yleissopimus on ensimmäinen yleissopimus työturvallisuudesta ja työterveydestä sen jälkeen, kun ILOn jäsenvaltiot päättivät vuonna 2022 lisätä turvallisen ja terveellisen työympäristön ILOn perusperiaatteiden ja -oikeuksien luetteloon, Kannisto huomauttaa.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn työkonferenssissa Genevessä kesäkuussa 2025 työskenteli seitsemän komiteaa. Biologisten vaarojen standardeja määritelleessä komiteassa olivat mukana johtava asiantuntija Miia Kannisto Akavasta, erityisasiantuntija Riku Rajamäki sosiaali- ja terveysministeriöstä, ILOn varapääjohtaja Mia Seppo sekä asiantuntija Anne Salomaa EK:sta.

Uusi yleissopimus asettaa maailmanlaajuisen standardin toimille, joihin maiden ja työnantajien on ryhdyttävä – olipa kyse mikro-organismeista, kuten viruksista, bakteereista ja mikroskooppisista sienistä tai kasveista ja eläimistä aiheutuvista vaaroista. Yleissopimus ja suositus vaikuttavat suoraan työntekijöihin niissä maissa, jotka ratifioivat ne. Se toimii yhteisenä, maailmanlaajuisena kehikkona maille, jotka haluavat edistää ennaltaehkäisyä ja biologisilta vaaroilta suojelua työympäristössä.

Laaja kattavuus

– Kansainvälinen ammattijärjestöliike on erittäin tyytyväinen yleissopimukseen ja siihen liittyvään suositukseen. Yleissopimuksen soveltamisala kattaa sekä mikro-organismit että vaaralliset kasvit ja eläimet. Laaja soveltamisala ei ollut itsestäänselvyys: työnantajat ja useat maat halusivat jarrutella yleissopimuksen tekoa tai rajata soveltamisalan suppeaksi. Tällöin se olisi kattanut vain mikro-organismit, kuten biologisia tekijöitä koskeva EU:n direktiivi 2000/54/EY. Ammattiyhdistysliike ja muun muassa Afrikan ja Etelä-Amerikan maat halusivat kuitenkin laajan soveltamisalan, ja EU:n jäsenvaltiot ja muut maat tukivat tätä, Kannisto kertoo.

Klassiset työterveys- ja työturvallisuustoimet

Yleissopimuksessa asetetaan työnantajille vaatimuksia työympäristön riskien ehkäisemiseksi. Ne ovat klassisia vaatimuksia, jotka ovat tuttuja EU:ssa ja Suomessa, mukaan lukien vaatimukset riskien arvioinnista ja ennaltaehkäisevistä toimista sekä työntekijöiden koulutuksesta ja opastuksesta. Yleissopimus nostaa esille myös työntekijöiden oikeuksia kuten oikeus tulla kuulluksi sekä oikeus saada tietoa ja koulutusta työympäristön biologisista vaaroista.

Kansalliset toimintalinjat

– Biologisia vaaratekijöitä koskevaan yleissopimukseen kuuluu tärkeä lisäulottuvuus, jossa vaaditaan maita kehittämään toimintaa työntekijöiden suojelemiseksi biologisilta vaaroilta työympäristössä. Niiden pitää laatia ja panna täytäntöön kansallinen politiikka työympäristön biologisista vaaratekijöistä, johon sisältyy kansallisten ohjeiden kehittäminen työntekijöiden suojelemiseksi. Se pitää sovittaa yhteen muiden asiaankuuluvien kansallisten politiikkojen, kuten kansanterveyspolitiikan kanssa, Kannisto sanoo.

– Koordinoinnilla edistetään johdonmukaisia toimia, joilla pyritään suojelemaan sekä työntekijöitä että väestön yleistä terveyttä. Yleissopimus velvoittaa maita kehittämään valmiussuunnitelmia työympäristön biologisiin vaaroihin liittyvien hätätilanteiden varalta. Neuvotteluissa yleissopimuksesta ei ollut mahdollista saada maailmanlaajuista tukea sukupuoleen perustuvaa syrjimättömyyttä koskevan sanamuodon sisällyttämiselle sopimukseen, mikä oli paha takaisku EU:lle ja erityisesti Pohjoismaille, Kannisto toteaa.

Mitä yleissopimus merkitsee Suomelle?

– On vielä liian aikaista sanoa, mitä yleissopimus merkitsee työympäristön ja ennaltaehkäisyn kannalta suomalaisilla työpaikoilla. Tästä olemme viisaampia sitten, kun Suomi päättää ratifioida sen. Ratifiointi tuskin tapahtuu kuluvalla hallituskaudella, Kannisto mainitsee.

Kanniston mukaan Suomen lainsäädäntö kattaa jo nyt hyvin työympäristöön liittyvät näkökohdat kuten työympäristön biologiset vaarat ja riskit. EU:n direktiivin soveltamisala rajoittuu työympäristössä esiintyviin mikro-organismeihin, kun taas ILOn yleissopimus kattaa laajemman alueen eli myös työperäisen altistumisen kasveista ja eläimistä peräisin oleville aineille, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia (ärsyttävät aineet, allergeenit ja toksiinit).)

– Yleissopimuksen odotetaan vaikuttavan myönteisesti sen kautta, että siihen sisältyy vaatimus kehittää kansallinen politiikka työympäristön biologisilta vaaroilta suojautumiseksi. Tähän kuuluu vaatimus, jonka mukaan työterveys- ja työturvallisuuspyrkimykset pitää sovittaa yhteen muiden, esimerkiksi kansanterveyteen liittyvien toimien kanssa.

Teksti: Miia Kannisto ja Ritva Siikamäki

Kuvat: ILO