Akava katsoo lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle, että uusista koulutusvastuista päätettäessä on arvioitava päätösten vaikutukset korkeakoulutuksen kansainvälisen kilpailukyvyn, resurssien riittävyyden sekä osaamistarpeiden ennakoinnin näkökulmista. Akava kannustaa hallitusta etsimään keinoja ja resursseja korkeakoulujen järkevän, verkostomaisen yhteistyön sekä digitalisaation ja monipaikkaisuuden lisäämiseksi.

Lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle Akava pitää ehdotusta asetuksen 19 §:n muuttamisesta perusteltuna ja kannattaa esitettyä ehdotusta uudesta 22 a §:stä. Akavan keskeisenä tavoitteena on, että Suomen osaamistasoa nostetaan ja jokaiselle nuorelle varmistetaan toisen asteen tutkinto. Akava pitää tärkeänä, että tutkintovientitoimikunnan työhön voi osallistua nyt esitettyjen tahojen lisäksi myös muita asiantuntijajäseniä.

Akava toteaa lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle pitävänsä esitystä osittain onnistuneena ja oikeasuuntaisena. Esimerkiksi tiedonlouhintaa koskevat esitykset ovat lähtökohtaisesti hyviä. Sen sijaan 14§:n opetustoimintaa koskevat esitykset vaativat tarkennuksia, selkeyttä ja perusteluita.

Akava kannattaa lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle esitettyjä muutoksia ja lisäyksiä valtioneuvoston asetukseen. Akava toteaa muun muassa, että psykososiaalinen ja kognitiivinen kuormitus työssä on lisääntynyt, ja että työpaikkatason toiminnassa on pyrittävä ennakoimaan työkyvyttömyyden riskitekijöitä.

Opetushallitukselle antamassaan lausunnossa Akava pitää kansallisen lukutaitostrategian laatimista erittäin tärkeänä. On välttämätöntä, että kansalaisten lukutaitoa vahvistetaan ja kannustetaan erityisesti lapsia ja nuoria lukemaan.

Akava toteaa lausunnossaan oikeusministeriölle muun muassa, että jo laissa tulisi nykyistä paremmin asettaa ne kriteerit, joilla lain vaikuttavuutta arvioidaan. Se vaatisi sitä, että laissa selkeästi tunnistetaan, että mitä sillä tavoitellaan ja sen jälkeen asetetaan mittarit, millä tavoitteeseen pääsyä arvioidaan.