Suomessa on ajateltu kauan, että seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti kuuluu vain ihmisten yksityiselämään. Vasta viime vuosina on vähitellen havahduttu siihen, että työntekijöinä, työnantajina, asiakkaina tai yhteistyökumppaneina on mitä moninaisempia ihmisiä.

Suomi on monin tavoin sitoutunut edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä vähemmistöryhmien yhdenvertaisuutta. Muutama vuosi sitten uudistetut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait ovat antaneet hyvät suuntaviivat, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen. Suomalainen työelämä ei edelleenkään kohtele kaikkia sen jäseniä samanarvoisesti.

Kansainvälistä rasismin vastaista päivää vietetään 21. maaliskuuta. Samana päivänä vuonna 1960 poliisi surmasi 69 rauhanomaiseen mielenosoitukseen osallistunutta Etelä-Afrikan Sharpevillessa. Kuusi vuotta myöhemmin YK:n yleiskokous julisti päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi ja kehotti kansainvälistä yhteisöä lisäämään ponnistuksiaan kaikenlaisen rotusyrjinnän poistamiseksi.

Euroopan unioni on suomalaisten kansainvälisyyden näkökulmasta korvaamaton. Kirkas enemmistö (71 prosenttia) suomalaisista 18–35-vuotiaista korkeakoulutetuista pitää Suomen EU-jäsenyyttä tärkeänä, kertovat Akavan Aula Researchilla alkuvuodesta teettämän kyselyn tulokset. Kriittisesti EU-jäsenyyteen suhtautuu vain 18 prosenttia vastaajista ja 11 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu muistuttaa juuri alkaneessa kampanjassaan, että jopa 1,9 miljoonalla työikäisellä suomalaisella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Tästä huolimatta työikäisistä vammaisista henkilöistä töissä on vain noin 15–20 prosenttia. Kampanja kysyy perustellusti, miksi usein korkeasti koulutettua ja motivoitunutta työvoimaa ei maassamme hyödynnetä?

Tulevaisuuden työelämän laatu ja työn muodot askarruttavat monia. Huoltosuhde heikkenee, osaavan työvoiman saatavuus on iso kysymys. Lisäksi jatkuva oppiminen ja kannustinloukut ovat toistuvia käsitteitä päättäjien puheenvuoroissa. Mutta mitä miettivät nuoret, tulevaisuuden työelämän tekijät? Miten suoritettu koulutusaste vaikuttaa työelämäodotuksiin?