Tulevan hallituksen sitouduttava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikkaan

Suomi on monin tavoin sitoutunut edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä vähemmistöryhmien yhdenvertaisuutta. Muutama vuosi sitten uudistetut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait ovat antaneet hyvät suuntaviivat, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen. Suomalainen työelämä ei edelleenkään kohtele kaikkia sen jäseniä samanarvoisesti.

17.5.2019

Perhevapaauudistus parantaisi työelämän tasa-arvoa

Naisten ja miesten välinen epätasa-arvo työelämässä näkyy monin tavoin. Suurimmat epäkohdat ovat palkkaerot ja työelämään sijoittuminen sekä raskaus- ja perhevapaasyrjintä. Korkeakoulutettujen naisten keskiansiot ovat vain noin 80 prosenttia miesten keskiansioista. Johtotehtävissä ja ylimpinä virkahenkilöinä on vähemmän naisia kuin miehiä, vaikka enemmistö korkeasti koulutetuista palkansaajista on naisia.

Perhevapaat eivät jakaudu tasa-arvoisesti. Järjestelmän uudistaminen ja jaettu perhevastuu olisivat tehokkain tapa parantaa työelämän tasa-arvoa, vähentää naisiin kohdistuvaa syrjintää ja jakaa vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia työnantajien kesken. Lähtökohtana on oltava perheiden monimuotoisuus ja erilaisten perhemuotojen yhdenvertaisuus.

Tavoitteena vastuullinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka

Työelämän yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia katsomatta sukupuoleen, ikään, etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon ja vakaumukseen, mielipiteeseen, vammaaan, terveydentilaan, seksuaaliseen suuntautumisestaan tai muuhun henkilöön liittyvään tekijään. Tavoitteesta huolimatta monilla vähemmistöihin kuuluvilla on vaikeuksia päästä työelämään, löytää osaamistaan vastaavaa työtä tai saada riittävää tukea työllistymiselleen.

Esimerkiksi maahanmuuttajaväestön työllisyys on noin 10—15 prosenttiyksikköä pienempi ja työttömyys noin 2,5-kertainen kantaväestöön verrattuna. Vammaisjärjestöjen selvityksen mukaan 90 prosenttia vastanneista kokee, että vammaisuus asettaa työnhakijan eriarvoiseen asemaan. Lähes puolet suomalaisista katsovat yli 55-vuotiaisiin kohdistuvan syrjinnän olevan työelämässä yleistä.

Vastuullinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka on tärkeä keino lisätä uskoa poliittiseen järjestelmään ja suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Asia koskettaa jokaista, mutta erityisen tärkeää vastuullinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka on nuorille, joilla on edessään koko työura. Tässä Suomen tulevan hallituksen ja eduskunnan sitoutuminen on ensisijaista. Lainsäädännön on huomioitava ihmisten monimuotoisuus ja luotava puitteet vähemmistöryhmien ja muutoin heikommassa asemassa olevien osallisuudelle. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien päivittämistä tulee jatkaa.

Työpaikat sekä yritysten tai organisaatioiden johto ovat tärkeässä asemassa tavoitteiden tuomisessa käytäntöön. Työpaikkojen osaamista ja reagointikykyä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuushaasteisiin on kehitettävä mm. yhteistoimintaan panostamalla. Viime kädessä moni asia palautuu yksilöiden arvoihin ja asenteisiin, joiden merkitys korostuu entistä vahvemmin tulevaisuudessa. Monimuotoisessa ja moniarvoisessa maailmassa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuus tulisi nostaa kaikkea yhteiskunnallista toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi.

Lue lisää:

Lisätietoja:

Miika Sahamies

johtava asiantuntija

+358 50 530 5366

Lotta Savinko

tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö

+358 40 5044356

Lue lisää aiheesta