Meillä on matkaa syrjintävapaaseen työelämään

Suomalainen työelämä ei ole syrjinnästä vapaa alue, päinvastoin. Tätä valitettavaa asiaa todistaa juuri julkaistu Koneen säätiön rahoittama tutkimus ”When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market”, jossa tutkittiin työsyrjintää. Tutkimuskohteena oli maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden tai kasvaneiden lapsien kohtaama syrjintä suomalaisessa työelämässä.

21.10.2019

Tutkimuksessa luotiin viisi työnhakijaryhmää, jotka edustivat viittä etnistä taustaa: suomalaista, englantilaista, venäläistä, irakilaista ja somalialaista. Tämän jälkeen koehenkilöt lähettivät samalla ansioluettelolla ja työkokemuksella hakemuksia tuhanteen TE-toimiston sivuilla avoimena olleeseen työpaikkaan. Aloina olivat ravintolatyö ja pitopalvelu, vähittäiskauppa, toimistotyö, siivoustyö ja asiakaspalvelu. Koehenkilöistä puolet oli miehiä ja puolet naisia. Kaikki olivat käyneet koulunsa Suomessa ja puhuivat suomea. Ainoa erottava tekijä oli näin ollen henkilön nimi.

Tutkimustulokset ovat karua luettavaa: suomalaisnimiset työnhakijat saivat haastattelukutsuja ylivoimaisesti eniten, 390 kutsua 1000 hakemusta kohden, irakilaiset 134 ja somalialaiset vain 99 kappaletta.

Akavan jäsenliitot hyväksyivät viime keväänä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman, jossa määriteltiin Akavan suuntaviivat ja tavoitteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Ohjelmaan sisältyy vahva tavoite ottaa nollatoleranssi kaikkeen häirintään, syrjintään, väkivaltaan ja kiusaamiseen. Lisäksi siihen sisältyy konkreettisia keinoja syrjinnän poistamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi anonyymin rekrytoinnin edistäminen ja vähemmistöryhmien oikeussuojan vahvistaminen yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen yhteydessä. Lisäksi maahanmuuttajien koulutuspolkuja tulee sujuvoittaa, jotta työllistymismahdollisuudet parantuvat. Osana tätä on panostettava valmentaviin koulutuksiin eri koulutusasteilla.

Kuten tuore tutkimus osoitti, suuri ongelma työelämässä on edelleen suomalaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan. Näiden muuttamisessa jokaisen yksilön osuus on tärkeä. Jokainen voi edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käytöksellään sekä tarvittaessa puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin esimerkiksi henkilöstöedustajan avulla.

 

Lisätietoja:

Miika Sahamies

Miika Sahamies

Erityisasiantuntija

+358505305366

Lue lisää aiheesta