Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Nykyisestä lainsäädännöstä huolimatta monilla vähemmistöihin kuuluvilla on vaikeuksia päästä työelämään, löytää osaamistaan vastaavaa työtä tai saada riittävää tukea työllistyäkseen. Esimerkiksi etniset vähemmistöt, vammaiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kuuluvat henkilöt kokevat työelämässä ja työelämään pääsyssä paljon yhdenvertaisuuslain kieltämää syrjintää.
Syrjintä on yksiselitteisesti rikos. Sillä on monia kielteisiä vaikutuksia sekä yksilöiden että heidän edustamiensa kansanryhmien asemaan ja heidän luottamukseensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos katsomme syrjintää läpi sormien, heitämme hukkaan yhteiskunnan kokonaisresursseja, kun vähemmistöihin kuuluvien osaaminen ja näin osa resursseista jää sen takia hyödyntämättä.
Valitettavasti vain pieni osa työelämässä tapahtuvasta syrjinnästä tulee asiasta vastaavan viranomaisen eli aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden tutkittavaksi. Syrjintäasioissa työsuojeluviranomaiset arvioivat eniten terveydentilaan (noin 45 prosenttia tarkastuksista) tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn (30 prosenttia tarkastuksista) perustuvaa syrjintää. Sen sijaan vammaisuuteen tai alkuperään liittyviä syrjintätapauksia tulee tarkastuksissa arvioitavaksi vuosittain huomattavan vähän verrattuna yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleisiin yhteydenottoihin.
Suomalainen yhteiskunta monimuotoistuu nopeasti muun muassa työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton lisääntyessä. Yhdenvertainen työelämä on tässä yhtälössä keskeinen vetovoimatekijä ja Suomeen jäämisen peruste. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää jo tilastojenkin valossa tehokkaampaa syrjintään puuttumista. Toimiin Suomea velvoittavat myös monet kansainväliset sopimukset, esimerkiksi YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.
Marinin hallitus on sitoutunut tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien vahvistamiseen. Hallitusohjelman tavoitteena on oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi. Parhaillaan työn alla olevan yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen yhteydessä pitää varmistaa, että yhdenvertaisuus todella toteutuu näiden hallitusohjelmakirjausten mukaisesti.
Tehokas keino syrjinnän uhrin oikeussuojan vahvistamiseksi on laajentaa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaa antamalla valtuutetulle oikeus arvioida työelämässä tapahtuvaa syrjintää yhdessä työsuojeluviranomaisten kanssa myös yksittäistapauksissa. Toisiaan täydentävällä toimivallalla vahvistetaan molempien viranomaisten osaamista ja vastataan paremmin uusien työn muotojen tuomiin pulmiin. Kokonaisuuteen liittyy olennaisesti myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivalta työelämäkysymyksissä, jota laajentamalla syntyisi laajempi matalan kynnyksen oikeussuojaelin työelämän syrjintätapauksiin puuttumiseksi.
On tärkeää lisätä tietoja ja vaikuttaa asenteisiin, mutta nämä eivät ole riittäviä keinoja syrjintään puuttumiseksi. Toisaalta hallinnollista taakkaa tai uusia yhteistyömuotoja ja niiden opettelua ei saa rinnastaa työelämän perusoikeuksien toteutumiseen. Heikoimmassa asemassa olevien ryhmien oikeuksien toteutumista ei pidä vähätellä tai ohittaa.
Lisätietoja
Oikeusministeriön barometri kielen ja alkuperän perusteella tapahtuvasta syrjinnästä
Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys: vammaisten henkilöiden työllistymisen esteistä purettava
Transjärjestöjen selvitys sukupuolivähemmistöjen asemasta työelämässä
Työsuojeluhallinnon raportti yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon valvonta työelämässä 2020
