Eläketason korotus tilauksessa – kuka hoitaa laskun?

SDP on esittänyt ratkaisumallin pienituloisten eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi. Huolenaihe on merkittävä, mutta kestävän ratkaisun löytämisessä on haasteensa.

18.5.2018

Työeläke karttuu työstä, kansaneläke ja takuueläke turvaavat pienituloisia

Eläkkeen taso kytkeytyy eläkettä edeltävään työuraan, sillä työeläke karttuu tehdystä työstä. Työmarkkinoiden ulkopuolella oleminen, matala ansiotaso tai lyhyt työura tuottavat matalan eläkkeen. Jos työeläkettä ei ole karttunut tai sen taso on jäänyt matalaksi, kansaneläke ja sitä täydentävä takuueläke turvaavat toimeentulon eläkkeellä. Työeläkkeen myöntävät työeläkejärjestelmän eläkelaitokset, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen myöntää Kela.

Täyttä kansaneläkettä voi saada vain, jos työeläkkeiden yhteismäärä ennen veroja on enintään 55,54 euroa/kk. Jos työeläkettä saa enemmän, kansaneläke pienenee ja tietyn rajan jälkeen sitä ei saa lainkaan. Kansaneläkettä voi saada enintään 1299,87 euroa/kk suuruista työeläkettä saava yksin asuva henkilö. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pelkkää Kelan myöntämää eläkettä saavan etuus on kasvanut reaalisesti noin 23 prosenttia, 1 000–1 200 euron tulotasolla noin seitsemän prosenttia ja 1 400–3 000 euron eläketasolla 3–5 prosenttia.
EU:n käyttämän määritelmän mukaan henkilö on köyhä, jos hänen tulonsa jäävät alle 60 prosenttiin koko väestön mediaanituloista. Tätä määritelmää käyttäen köyhien eläkeikäisten osuus on Suomessa pienentynyt viime vuosikymmenen aikana, mutta on edelleen lähellä EU:n keskiarvoa. Köyhyysriskiin vaikuttavat kuitenkin muutkin tekijät. Eläkkeensaajalla voi olla muita etuuksia ja keskeisiä ovat myös yhteiskunnan tarjoamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä näiden palveluiden ja lääkekulujen kustannukset.

SDP:n eläkemalli

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sai aikaan keskustelua vappupuheellaan lupaamalla useamman vuoden ohjelman, jolla alle 1400 euron eläkkeisiin lisättäisiin 100 euroa kuukaudessa. SDP:n eläkemallissa kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen tehtäisiin normaalit indeksikorotukset. Lisäksi kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovitusta muutettaisiin siten, että pientä työeläkettä (alle 1400 euroa/kk) saavien toimeentulo paranisi 30 euroa/kk. Antti Rinne on kommentoinut, että uudistus tehtäisiin korottamalla kansaneläkkeiden suojaosuutta niin, että myös pienimmät työeläkkeet nousevat. Rinne tarkoittanee, että SDP:n mallissa 55,54 euroa/kk täyden kansaneläkkeen tulorajaa nostettaisiin. Tällöin kansaneläkettä maksettaisiin nykyistä enemmän työeläkkeen rinnalla, mutta työeläke ei nouse. Yhteensovituksessa täydestä kansaneläkkeestä vähennetään puolet hakijan työeläkkeiden ja täyteen kansaneläkkeeseen oikeuttavan tulorajan erotuksesta.

Ratkaisu on kallis, sillä korotus jakaantuu takuueläkkeen saajia laajemmalle ryhmälle. Kansaneläkettä saa Suomessa yli 600 000 henkilöä. SDP:n mallissa tavoitellaan kuitenkin myös pienten työeläkkeiden saajien tulotason nousua. SDP:n vuoden 2018 vaihtoehtobudjetin mukaan eläkemalli lisää etuusmenoja 179 miljoonaa euroa. Saatavat verotulot huomioon ottaen nettovaikutus olisi -117 miljoonaa euroa. Rinne on todennut, että korotus maksaisi yhteensä noin 540 miljoonaa euroa. Uudistuksen hinnaksi on saatu eri tahoilla myös huomattavasti suurempia summia. Eläkeratkaisun vaikutusten laajuus näkyy kokonaisuutena vasta kun esityksen yksityiskohdat tuodaan esille.

Miten eläketason nosto rahoitettaisiin ja mitä SDP:n eläkemalli tarkoittaisi?

SDP esittää pienten eläkkeiden korotuksen rahoittamista veropohjaa muuttamalla. SDP:n mallissa pieni- ja keskituloisten palkansaajien, eläkkeensaajien sekä työttömien verotusta kevennetään ja veropohjaa laajennetaan finanssisektorin toimijoihin. Rinne on korostanut, että SDP haluaa siirtää verotusta suuntaan, jossa omistamista ja pääomia verotetaan nykyistä enemmän. SDP esittää, että nyt osinkoveroista vapautetuilta yhteisöiltä perittäisiin viiden prosentin lähdevero osingoista. Näitä yhteisöjä ovat eläke- ja sijoitusrahastot, yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt. SDP laskee veron tuottavan valtiolle 250 miljoonaa euroa vuodessa.

SDP:n eläkemalli toteutettaisiin työeläkejärjestelmän ulkopuolella ja rahoitettaisiin verovaroin veropohjaa koskevilla muutoksilla. Eläkerahastojen osinkojen verotuksesta syntyviä kustannusvaikutuksia on kuitenkin syytä selvittää tarkemmin, sillä tällä voi olla vaikutusta työeläkejärjestelmän rahoituksen tasapainoon. Tällöin malli voi läikkyä välillisesti myös työeläkejärjestelmän puolelle.

Kestääkö julkinen talous?

SDP:n vuoden 2018 vaihtoehtobudjetti lisää julkisia menoja. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat vuosittain jo nykylainsäädännön perusteella. VM katsoo myös, että nähtävissä oleva talouskasvu ei riitä rahoittamaan verovaroin katettavia, nykyisen lainsäädännön tarjoamia etuuksia ja palveluja pitkällä aikavälillä. Jotta alijäämä pysyisi ennallaan, julkisia menoja pitäisi siis leikata. Kestääkö julkinen talous väestön vanhenemisesta johtuvan rasituksen lisäksi pienten eläkkeiden tason korotuksen? Onnistuuko rahoituksen kerääminen SDP:n esittämällä veropohjan laajentamisella vai joudutaanko alijäämää kattamaan velanotolla? Riskejä on olemassa.

Lisätietoja:

Katri Ojala

Katri Ojala

johtava asiantuntija

+358505938205

Lue lisää aiheesta