Etätyö tuo joustavuutta työn tekemiseen, mutta myös jakaa työelämää

Koronapandemia ravisutti työn tekemisen tapoja nopeasti ja enemmän kuin mikään pitkään aikaan. Noin miljoona palkansaajaa siirtyi Suomessa kokonaan tai osittain etätyöhön. Samanaikaisesti lähityössä jatkoi ainakin sama määrä palkansaajia. Terveysturvallisuus ja psykososiaalinen kuormitus on näkynyt korona-ajan alusta asti hyvin eri tavoin sen mukaan, siirtyikö etätyöhön vai jatkoiko lähityössä. Tämä on jakanut työntekijöitä ja työelämää.

2.9.2021

Etätyötä on kokonaan tai osittain jatkettu monissa työtehtävissä jo puolentoista vuoden ajan. Työelämä on jo jakautunut niihin, jotka tekevät etätyötä ja niihin, joiden työtehtävissä etätyö ei ole mahdollista.

Työelämässä ei enää palata entisiin toimintamalleihin. Laaja etätyö on osoittautunut monelle joustavaksi tavaksi tehdä työtä, joka parantaa työhyvinvointia. Akava Works -kyselyn mukaan enemmistö akavalaisista haluaa jatkaa osittain etätyötä. 

Etätyössä on paljon hyviä puolia, mutta myös hankalia puolia. Sen kielteiset puolet ovat alkaneet näkyä, kun työyhteisön ja sosiaalisten verkostojen kaipuu on kasvanut. Verkkokokousten suma tarkoittaa kuormittumista sekä henkisesti että fyysisesti. Uuden innovointi on ainakin osittain ollut vaikeaa. Työn tehokkuus ja tuottavuus ovat kasvaneet, mutta samalla työuupumuksen riski ja innovaatioköyhyys ovat uhkana.

Etätyö jää pysyväksi työn tekemisen tavaksi tulevaisuudessa. Sen yleistyminen ja siihen liittyvät pulmat edellyttävät väistämättä muutoksia lainsäädäntöön. Työntekijällä ei nykyisen lainsäädännön mukaan ole yksipuolista oikeutta tehdä etätyötä, ellei siitä yhdessä työnantajan kanssa sovita. Etätyön hyödyt ja työntekijöiden kiinnostus tehdä etätyötä edellyttävät, että työntekijän oikeudesta osittaiseen etätyöhön säädetään laissa. Toisaalta työnantajalla ei pidä olla oikeutta pakottaa työntekijää etätyöhön.

Laissa ei ole tarkoituksenmukaista säätää tarkemmin etätyön määrästä tai toimintaohjeista, vaan niistä sopimiseksi pitää käyttää on hyvä hyödyntää paikallista sopimista. Työpaikalla pitää sopia myös työsuojelun yhteistoiminnassa etätyön pelisäännöt työpaikalla. Näin on mahdollista ottaa huomioon työtehtävien luonne ja työpaikkakohtaiset erot töiden järjestelyssä ja työnteon tavoissa.

Työtapaturmalaki kattaa suppeammin etätyössä tapahtuvat tapaturmat kuin lähityössä. On selvää, että työnantaja ei voi yksityiskohtaisesti tietää, millaisia riskejä tai vaaroja kunkin työntekijän kotona voi olla. Etätyön riskien arviointi työpaikkatasolla tulisi kuitenkin tehdä yhdessä. Työtapaturmalain soveltamisalaa on laajennettava koskemaan etätyötä.

Työnantajan tulisi ottaa lakisääteinen etätyövakuutus työntekijöilleen. Näin voidaan varmistaa etätyössä aiheutuneen tapaturman mahdollisimman viivytyksetön hoito ja työhön paluu, mikä on kaikkien etu.

Etätyökeskustelussa ei pidä unohtaa niitä, jotka eivät voi etätyötä tehdä. Etätyötä koskevien ratkaisujen pitää olla oikeudenmukaisia ja avoimia työpaikalla. Sen lisäksi lainsäädännön pitää pysyä työelämän muutoksissa mukana. Etätyön yleistyttyä tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön, jotta oikeustila on selkeä ja työsuojelu turvataan riittävästi etätyössäkin.

Lisätietoja:

Katarina Murto

Katarina Murto

työmarkkinajohtaja

+358505689188

Lue lisää aiheesta