Hallintoedustus tarkoittaa henkilöstön edustajan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa yritystä ja sen työntekijöitä koskeviin tärkeisiin päätöksiin yrityksen toimielimessä. Sitä sovelletaan vähintään 150 työntekijää työllistävissä yrityksissä.
Tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että hallintopaikkoja puuttuu yhä isosta osasta yrityksiä. Näin on nimenomaan siksi, että työnantaja ei ole halunnut niitä. Syy on erikoinen, koska kyse on lainmukaisesta velvoitteesta. Toki tietoisuus laista ja sen sisällöstä vaihtelee huomattavasti. Vain järjestelmällä, jonka arvon työnantajakin näkee, on parhaat edellytykset toimia, kuten selvityksessäkin todetaan.
Ongelmallista on myös, että hallintoedustuspaikkoja perustetaan tavoilla, jotka eivät tue niiden tarkoituksenmukaista toimintaa. Tällä hetkellä hallintoedustulaki sallii joustavatkin järjestelyt, mutta selvityksen mukaan tätä oikeutta käytetään väärin osassa yrityksiä. Tämä on johtanut yrityksen normaalin päätöksentekorakenteen ulkopuolisiin, keinotekoisiin järjestelyihin, joista ei ole selvityksen mukaan hyötyä kummallekaan osapuolelle. Selvityksen mukaan vaikutusmahdollisuuksia on koettu olevan etenkin – tai ainoastaan – työntekijöitä suoraan koskevissa asioissa. Varsinaiset liiketaloudelliset ratkaisut ovat jääneet useissa tapauksissa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomiin. Tämä johtaa helposti sekä järjestelmän vääristymiseen että vastakkaisasetelman voimistumiseen, vaikka lain tarkoituksena on nimenomaan yritystä koskevien asioiden käsittely yhdessä ja erilaiset näkökohdat huomioon ottaen.
Selvityksestä nousee välillisesti esille työnantajan varautunut asenne järjestelmää kohtaan. Arvioiden mukaan varauksellisuus pohjautuu etenkin työnantajapuolen näkemyksiin järjestelmän ja hallintoedustajan roolin yleisestä toimivuudesta. Tilannetta voidaan kuitenkin parantaa sekä hallintoedustuspaikan vahvistamisella että hallintoedustajan aseman selkiyttämisellä.
Akava korostaa hallitusohjelmassakin mainittua soveltamisalan laskemista 100 työntekijään, vaikka tämä ei lausunnolla olevaan esitykseen sisällykään. Ei ole mitään syytä jättää pienempiä yrityksiä tämän järjestelmän ja sen hyötyjen ulkopuolelle.
Sääntelyn selkeyden ja yhtenäisyyden kannalta Akava pitää olennaisena, että hallintoedustuslain henkilöstön edustusta koskevat säännökset siirretään hallitusohjelman mukaisesti kokonaisuudessaan yhteistoimintalakiin, myös rajat ylittävien jakautumisen ja sulautumisen osalta.
Näihin lakiuudistus tähtääkin velvoitteella sijoittaa hallintoedustuspaikka yrityksen tosiasialliseen toimielimeen sekä hallintoedustajan uudella koulutusoikeudella, jonka tarkoituksena on vahvistaa hänen tieto- ja osaamistasoaan ja lisätä uskallusta ottaa oma paikkansa yrityksen toimielimessä. Akava on tyytyväinen näihin esityksen uudistuksiin. Akava liittoineen jättää lausunnon lakiuudistuksesta. Lausuntokierros on avoinna 15. tammikuuta 2021 saakka.
Toimivasta hallintoedustusjärjestelmästä osapuolille koituvat hyödyt ovat kiistattomia. Ne näkyvät etenkin parempana tiedonkulkuna ja keskusteluyhteytenä sekä vahvistavat yritysjohdon ja henkilöstön keskinäistä luottamusta. Pidemmälle vietynä järjestelmät lisäävät yrityksen toiminta- ja kilpailukykyä, turvaavat sen jatkuvuutta sekä pidentävät työuria esimerkiksi paremman työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin ansiosta. Samalla luottamuksellinen ja tavoitteellinen yhteistyö omistajien, yritysjohdon ja henkilöstön välillä lisää henkilöstön sitoutumista yrityksen tavoitteisiin sekä henkilöstön kykyä ja halua sopeutua muutoksiin.
Hallintoedustuksesta on hyötyä molemmille osapuolille, kunhan se toimii oikein ja kun siihen uskotaan.
Maria Jauhiainen, lakimies, Insinööriliitto
Miia Kannisto, johtava asiantuntija, Akava
Tutustu selvitykseen Työntekijöiden edustus yrityksen päätöksenteossa – Tehotonta ja turhaa vai kaikille parempi?
