Olemme tässä eurooppalaisen keskiarvon huonommalla puolella ja Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa seuraavasti: 1. Ruotsi (ero 11,8 %), 2. Norja (13,2 %), 3. Islanti (13,8 %), 4. Tanska 14 % ja jumbosijalla Suomi 16 %.
Samapalkkaisuusperiaatteella tarkoitetaan työnantajan velvollisuutta maksaa samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta työstä sukupuolesta riippumatta. Se ei tarkoita, että palkkaeroja ei saisi olla, mutta on huolehdittava nimenomaan siitä, että eron peruste ei ole sukupuoli. Suomessa on lisäksi selittämätöntä palkkaeroa eli eron perusteena on sukupuoli. Tätä ilmenee erityisesti yksityisellä sektorilla, jossa palkoista usein sovitaan yksilöllisesti.
Palkasta ja palkkaeroista saadaan erityisesti tänään keskiviikkona paljon tietoa. Mutta onko tietoa riittävästi ja mikä on sellaista tietoa, joka on itselle tärkeintä? Jokaisen kannattaa olla kiinnostunut palkastaan ja palkkauksen perusteista. Palkoista tulisi saada parhaiten tietoa omalta työpaikalta, itseä koskevista sopimuksista, kuten työsopimuksesta, työ -tai virkaehtosopimuksesta ja mahdollisesta palkkausjärjestelmästä, ei iltapäivälehtien palkkalistauksista.
Palkasta pitäisi puhua vähintään vuosittain palkkakeskustelussa, olipa jaettavaa tai ei. Hyvä väline palkasta keskusteluun ja palkkatietoisuuden lisäämiseen on myös hyvin tehty palkkakartoitus. Keskeistä on saada tietoa ja ymmärtää palkkauksen perusteet, pelkkä luettelo palkoista ei ole toimivin ratkaisu.
Tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus on lain mukaan laadittava vähintään joka toinen vuosi. Hyvään lopputulokseen pääsyä auttaa, että henkilöstönedustajat otetaan mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan koko prosessin ajan. Palkkakartoituksella pitää selvittää, että saman työnantajan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ei ole perusteettomia palkkaeroja. Tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus pitää laatia, jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Tämä jättää pienemmät, alle 30 henkeä työllistävät työpaikat eli yli 90 prosenttia työpaikoista ulkopuolelle. Palkkakartoituksen tekeminen ei edistä asioita, ellei tuloksia analysoida ja havaittuja epäkohtia korjata. Tämä vaihe jää valitettavan usein tekemättä tai puolitiehen.
Suomalaisten palkkatietämys on keskimäärin heikkoa. Sitä voidaan kehittää lisäämällä palkka- avoimuutta. Palkkatietämys ja palkka-avoimuus edistäisivät samapalkkaisuutta. Kukapa meistä ei esimerkiksi olisi pohtinut, mikä olisi työpaikkahakemuksessa ”oikea” palkkapyyntö tai miettinyt, olisiko aika keskustella palkantarkistuksesta. Liian moni kuitenkin pohtii palkkansa tasoa epämääräisten ja epätarkkojen asioiden varassa. Se lisää väärinkäsityksiä ja vähentää työtyytyväisyyttä.
Julkisella sektorilla palkkatiedot ovat avoimia. Nimikirjalain mukaan kaikkien valtion, kuntien ja seurakuntien palveluksessa työskentelevien palkkatiedot ja tiedot palkkojen lisäosista ovat jokaisen saatavilla. Julkisella sektorilla sukupuolten väliset palkkaerot ovat pienentyneet koko ajan.
Palkka-avoimuus ja sen lisääminen herättää paljon tunteita ja keskustelua, puolesta ja vastaan. Siitä huolimatta hyvä palkkatietämys ja palkka-avoimuus ovat tarpeen työelämän ja työmarkkinoiden muuttuessa jatkuvasti. Paikallisesti sovittaessa kummallakin osapuolella pitää olla riittävät ja samantasoiset tiedot palkkauksesta, olipa sopijaosapuolena henkilöstöedustaja tai yksittäinen työntekijä työnantajan edustajan kanssa.
Palkka-avoimuutta selvittänyt työryhmä päätti työnsä elokuun lopussa ja hallituksen esitysluonnos lainsäädännön uudistamisesta tullee julkiseksi marraskuun aikana. Keskustelu esityksen sisällöstä alkaa varmasti tuolloin. Samapalkkaisuus (”Equal pay for equal work”) on yksi Euroopan unionin perusarvoista ja komission esitys palkka-avoimuusdirektiivistä julkistettiin huhtikuussa. Lainsäädännöllistä kehystä on tarpeen täsmentää muiden toimien ohella sekä kansallisella että unionin tasolla.
Sukupuolten välinen palkkaero kapenee hitaasti. Tehtävä ei ole toivoton, mutta siihen tarvitaan sitoutumista ja reilusti rohkeutta edistää asiaa.
Lisätietoja:
