Helmikuussa 2021 esitimme yhdessä neuvottelujärjestöjen kanssa sovittelujärjestelmän uudistamista. Nykyinen järjestelmä perustuu 1960-luvulla säädettyyn työriitalakiin. Niistä ajoista työmarkkinat, neuvottelutoiminta ja sopimusjärjestelmä ovat muuttuneet merkittävästi, erityisesti viime vuosina. Pidämme tärkeänä, että sovittelutoiminnan resursseja vahvistetaan, sovittelutoiminta on ennakoivampaa ja sovittelumenettelyä täsmennetään lainsäädännössä. Ehdotimme puolueetonta talousyksikköä sovittelijatoimiston yhteyteen talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa varten.
Paikallisesta sopimisesta on käyty vilkasta keskustelua jo pidemmän aikaa. Pidämme sen edistämistä työ- ja virkaehtosopimusten kautta toimivana ja tasapainoisena etenemistienä. Olemme esittäneet kompromissiratkaisua lainsäädännössä, jossa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia olisi laajennettu myös yleissitovaa työehtosopimusta noudattaviin järjestäytymättömiin yrityksiin vastaavalla tavalla kuin järjestäytyneissä yrityksissä.
Viime keväänä nostimme esiin maalittamisen työelämässä eli järjestelmällisen häirinnän, jolla pyritään vaientamaan ihmisiä ja vaikuttamaan heidän työhönsä esimerkiksi uhkailemalla tai levittämällä yksityisiä tietoja internetissä. Maalittaminen, joka on työelämässä yhä yleisempää, kohdistuu useille akavalaisille aloille. Se on uhka oikeusvaltiolle, eikä sitä voi hyväksyä. Maalittaminen pitää säätää rikoslaissa rangaistavaksi teoksi.
Koronapandemia on ravisuttanut voimakkaasti työn tekemisen tapoja. Noin miljoona palkansaajaa siirtyi Suomessa vajaa kaksi vuotta sitten keväällä etätyöhön, samanaikaisesti lähityössä jatkoi vähintään sama määrä palkansaajia. Korona on jakanut työelämää voimakkaasti ja vaikuttanut eri tavoin esimerkiksi koettuun työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin.
Esitimme syyskuussa etätyötä koskevia muutoksia lainsäädäntöön. Akava Works -kyselyn mukaan akavalaisista noin 80 prosenttia haluaa tehdä jatkossakin osittaista etätyötä. Työntekijällä pitää mielestämme olla jatkossa lakisääteinen oikeus osittaiseen etätyöhön, jos työtehtävät sen sallivat eikä se aiheuta työnantajan toiminnalle kohtuutonta haittaa. Etätyön määristä, toimintaohjeista ja työvälineistä pitää sopia työpaikalla. Etätyö pitää ottaa huomioon työtapaturmalaissa laajentamalla sen soveltamisalaa ja työnantajalla pitää olla lakisääteinen velvollisuus ottaa etätyövakuutus etätyötä tekeville työntekijöilleen.
Aloitimme lokakuussa laajan Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hankkeen, jossa tuotamme tutkittua tietoa työhyvinvoinnista ja työkyvystä. Teemme lainsäädäntöesityksiä ja ehdotamme ratkaisuja työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi, joilla on myönteinen vaikutus myös julkiseen talouteen, työllisyyteen, työurien pituuteen ja ihmisten toimeentuloon.
Työkyvyttömyys maksaa useita miljardeja joka vuosi yhteiskunnalle ja työnantajille. Hinta on kova myös yksittäiselle ihmiselle. Työuupumus, henkinen kuormitus ja mielenterveysongelmat ovat suurimpia ongelmia työelämässämme. Lähes puolet akavalaisista kokee työuupumuksen suureksi tai melko suureksi riskiksi työssään Akava Works -kyselyn mukaan. Pidämme työturvallisuuslain kokonaisuudistusta ja työaikasuojelun edistämistä välttämättömänä haitallisen psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi.
Väkivaltaa ja häirintää työelämässä ei voi eikä pidä hyväksyä. Marraskuussa esitimme työturvallisuuslain tiukentamista, jotta väkivaltaa ja häirintää työelämässä voidaan ennaltaehkäistä ja poistaa. Akava Works -kyselyn mukaan joka viides akavalainen on joutunut työssään väkivallan ja joka kolmas häirinnän kohteeksi kolmen viime vuoden aikana. Vajaa viidennes ei ollut kertonut työnantajalleen joutuneensa väkivallan tai häirinnän kohteeksi.
Omien hankkeidemme lisäksi olemme vuoden mittaan osallistuneet ja vaikuttaneet lukuisissa kolmikantaisissa työryhmissä työlainsäädännön ja sosiaaliturvan, mukaan lukien työttömyysturvan ja eläkelainsäädännön uudistamiseksi.
Keskeinen työpaikkojen toimintaa sääntelevä laki eli yritysten yhteistoimintalaki sekä merkittävä kilpailukieltosopimuksia rajoittava sääntely tulevat voimaan vuoden alusta. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi olemme vaikuttaneet muun muassa palkka-avoimuuden lisäämiseksi lainsäädännössä, perhevapaauudistukseen ja yhdenvertaisuuslain osittaisuudistukseen.
Vuosi 2022 alkaa yhä koronan merkeissä. Me toivomme, että yhteiskunta voidaan pitää auki, työmarkkinat toimivat ja ihmisillä on työpaikat, joissa on turvallista työskennellä. Jatkamme tehokasta edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä hyvässä yhteistyössä neuvottelujärjestöjemme ja jäsenliittojemme kanssa.
Levollista joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta 2022!
Lisätietoja:
