Työmarkkinajärjestöjen sopima eläkeuudistus, joka tuli voimaan vuonna 2017, toi merkittäviä uudistuksia, joilla turvataan työeläkejärjestelmäämme ja hyvinvointiyhteiskuntaamme eliniän pidentyessä ja nuorten ikäluokkien pienentyessä.
Huolena kuitenkin on, että samaan aikaan, kun vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentyy, työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on lähtenyt pitkän laskukauden jälkeen nousuun. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli toissa vuonna 19 900 eli lähes 1 300 henkilöä enemmän kuin vuonna 2017. Kasvutrendi jatkui viime vuonna ja jatkuu edelleen. Sekä työkyvyttömyyseläkkeiden että sairauspoissaolojen taustalla korostuvat mielenterveysperusteiset syyt. Vuonna 2018 mielenterveyden häiriöt nousivat sairauspäivärahojen myöntöperusteissa siihen asti kärjessä olleiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi.
Vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin yhteensä hiukan alle 2,5 miljardin euron edestä. Kelan sairauspäivärahoja maksettiin yhteensä 786,7 miljoonalla eurolla. Mielenterveyssyistä maksetut Kelan etuudet olivat yhteensä yli 215 miljoonaa euroa.
EK, SAK, Työterveyslaitos, Keva, isot työeläkeyhtiöt, Terveystalo ja PWC julkaisivat jälleen viime vuoden lopulla Tekemättömän työn vuosikatsauksen. Siinä julkaistun arvion mukaan vuonna 2018 tekemätön työ aiheutti Suomen yksityissektorilla arviolta 3,6 miljardin euron kustannukset. Kustannukset on laskettu ottamalla huomioon suorat sairauspoissaolokustannukset, TyEL:n työkyvyttömyysmaksu, työtapaturmavakuutuksen maksu sekä työterveyden kustannukset Kela-korvausten jälkeen.
Edellä olevia lukuja ei voi suoraviivaisesti laskea yhteen, mutta selvää on, että työkyvyttömyyden kustannukset lasketaan Suomessa joka vuosi miljardeissa. Erityisen huolestuttavaa on, että suuri määrä alle 40-vuotiaita siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle.
Tilastokeskus julkaisi vuoden 2019 joulukuussa tuoreimman Työolotutkimuksen. Hätkähdyttävänä aineistosta nousi esiin, että kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia palkansaajista kokee vakavan työuupumuksen vaaraa. Kysymys on ollut tutkimuksessa mukana vuodesta 1997, mutta näin korkeaksi luku ei ole aiemmin noussut. Akava on ehdottanut laajaa, hallituskausien yli ulottuvaa työkykytarkastelua esimerkiksi työkykyohjelman muodossa. Tarkastelun tarve on kasvanut entisestään koronakriisin takia.
Tässä mielessä pitää antaa kiitosta viime viikolla julkistetulle hallituksen neljännelle lisätalousarviolle, jossa on kohdennettu lisäpanostuksia muun muassa työikäisten kuntoutuspolun kehittämiseen sekä työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmaan. Monia työkykyyn ja kuntoutukseen liittyviä hankkeita ja tutkimuksia on työn alla useilla tahoilla.
Kun puhumme rakenteellisista muutoksista, tarvitsemme ilmiselvästi ”rakenteellisen muutoksen” siinä, että työkyky ja työhyvinvointi nostetaan näkyväksi tekijäksi kansantalouden ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydessä. Jos emme fyysisesti tai psyykkisesti jaksa työelämässä eläkeikään asti, mekaaniset muutokset esimerkiksi eläkkeellesiirtymisiässä eivät auta.
