Komission esitys uudeksi työsuojelustrategiaksi jää puolitiehen

EU:n komissio julkaisi tällä viikolla uuden työterveyden ja turvallisuuden strategiakehyksen vuosille 2021–2027. Strategiassa määritellään keskeiset toimenpiteet, joilla työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta pyritään parantamaan seuraavien kuuden vuoden aikana

1.7.2021

Strategiassa on kolme päätavoitetta: työelämän muutosten ennakointi ja hallinta, työhön liittyvien sairauksien ja työtapaturmien ehkäisyn tehostaminen ja parempi varautuminen tuleviin terveysuhkiin.  

Vuonna 2018 noin 3000 työntekijää menehtyi työtapaturmissa, lievempiäkin tapaturmia oli yli 3 miljoonaa. Työperäisiin sairauksiin menehtyi yli 200 000 työntekijää. Strategian keskeinen tavoite on edelleen työhön liittyvien onnettomuuksien ja sairauksien ennaltaehkäisyn parantaminen. Covid-19 -pandemian myötä strategian päätavoitteissa huomioidaan myös mahdolliset tulevat terveysuhkat. Komissio kehittää ja päivittää terveyskriisien hätätilanteisiin sovellettavia menettelyjä ja ohjeita. Koronapandemia on myötävaikuttanut työsuojelun ja työturvallisuuden merkitykseen ei vain yksilön, vaan myös yhteiskunnan ja talouden selviytymisen kannalta. 

Kolmas päätavoite on uudenlaisen työelämän muutosten ennakointi ja hallinta. Komission strategiassa todetaan, että vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä demografiset muutokset vaikuttavat voimakkaasti työpaikkojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Työnteon tapojen muutokset, digitaaliset alustat ja niillä tehtävä työ sekä digitalisaation myötä kasvava kuormitus ja digistressi ovat strategiassa esitetty työturvallisuuteen ja -terveyteen vaikuttavina tekijöinä. Strategian kolmas päätavoite jää valitettavasti sisällöltään vajaaksi. Vaikka strategiassa tunnistetaan psykososiaaliset riskit sekä kasvaneet mielenterveysongelmat, komissio esittää niiden ratkaisuksi ainoastaan EU-tason aloitetta, jossa tarkastellaan työntekijöiden mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä ja esitetään suosituksia ja toimenpiteitä 

Jo ennen pandemiaa, mielenterveysongelmat koskettivat noin 84 miljoonaa EU:n kansalaista. Puolet EU:n jäsenmaiden työntekijöistä mainitsivat stressin vaikuttavan työhönsä. Noin 50 prosenttia EU:n jäsenmaiden työntekijöiden sairaspoissaoloista johtuu stressin, uupumuksen tai mielenterveyden ongelmista.  

Lainsäädännön tarve psykososiaalisten riskien ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi on ilmeinen. Tarvitsemme työelämän jatkuvassa muutoksessa direktiivin työperäisten psykososiaalisten riskien, työuupumuksen ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi. Lainsäädäntöä tarvitaan, sillä pelkät suositukset ja kampanjat eivät riitä. Mikäli näihin laajalti tiedossa oleviin riskeihin ei puututa ajoissa, menetämme valtavan määrän työtä, työntekijöitä ja hyvinvointia. ETUC, Eurocadres ja lukuisat jäsenjärjestöt,mukaan lukien Akava, esittävät edelleen EU-direktiiviä psykososiaalisten riskien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. 

Tilastot ovat selkeitä. Euroopan työturvallisuus- ja terveysviraston arvioiden mukaan yksi euro työturvallisuuteen ja työterveyteen tuottaa kaksi euroa työnantajalle. Työturvallisuudella ja työterveydellä on iso vaikutus talouteen, terveelliseen ja tuottavaan työhön ja kilpailukykyyn

Lue lisää aiheesta