Tuoreimmat korkeakoulutettujen työttömyysluvut ovat karua katseltavaa, minkä saimme huomata viimeisimmästä Akava Worksin työttömyys- ja lomautuskatsauksesta (1/2025). Vuoden 2024 lopussa työttömiä korkeakoulutettuja oli ennätyksellisen paljon: yli 52 000 henkilöä. Erityisen huolestuttavaa on, että vastavalmistuneiden työttömyys on jo pitkään ollut tasaisessa kasvussa, eikä merkkejä sen kääntymisestä laskuun ole näkyvissä. Hankalasta työttömyystilanteesta huolimatta kouluttautuminen kannattaa edelleen, ja korkeakoulutettujen työttömyys on vähäisempää kuin esimerkiksi vain toisen asteen koulutuksen suorittaneilla.
Korkeakoulutettujen ja erityisesti vastavalmistuneiden työttömyys herättää kysymyksen, millaiseen työelämään korkeakoulutetut valmistuvat ja mikä on korkeakoulutuksen tarkoitus, jos töitä ei kerta kaikkiaan ole tarjolla. Mitä voimme tehdä, jotta työttömyyden kasvu loppuisi?
Opetus- ja kulttuuriministeriön aloittamaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyötä vuodelle 2040 tehdään parhaillaan, ja nykyinen tilanne osoittaa, että visiossa pitää ehdottomasti nostaa koulutuksen laatu keskiöön. Osaamistasoa on kehitettävä, jotta vastavalmistuneilla on paremmat edellytykset menestyä työmarkkinoilla. Mahdollisia toimia korkeakoulutuksen laadun nostamiseen on monia, mutta siitä tosiasiasta ei päästä eroon, että rahaa siihen tarvitaan.
Korkeakoulutuksen perusrahoituksen osuutta pitää nostaa, jotta korkeakoulut voivat aidosti vastata tulevaisuuden työelämän muutoksiin ja panostaa opetuksen laatuun sekä tarjota opiskelijoille riittävästi yksilöllistä ohjausta.
Aloituspaikat syyniin ja koulutustarjonta vastaamaan työelämän tarpeita
Lisättyihin aloituspaikkamääriin on suhtauduttava myös kriittisesti osana osaamistason tarkastelua. Opiskelupaikkojen lisääminen aloille, joilla on heikot työllistymisnäkymät, ei ole kestävä ratkaisu. Sen sijaan koulutustarjonta tulisi suhteuttaa paremmin työelämän tarpeisiin ja päätökset aloituspaikoista pitäisi tehdä näiden tarpeiden mukaan.
Koulutusmäärien tarkastelun lisäksi on tärkeää varmistaa, että koulutussisällöt vastaavat työelämän muutoksia myös alojen sisällä. Esimerkiksi digitalisaatio, tekoälyn käyttö ja vihreä siirtymä muokkaavat monia perinteisiäkin toimialoja. Korkeakoulujen on huolehdittava siitä, että opetuksen sisältö pysyy kehityksen mukana ja tukee opiskelijoiden valmiuksia siirtyä työelämään.
Aloituspaikkojen arviointi ja koulutustarjonnan kehittäminen vaativat jatkuvaa ennakointia ja tiivistä yhteistyötä muun muassa kuntien, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa, jotta kasvavat alat voidaan tunnistaa ja suunnata koulutusta sinne, missä osaajille on todellista kysyntää.
Akavan opiskelijat on huolissaan sekä vastavalmistuneista että tulevaisuuden työntekijöistä, jotka vielä kouluttautuvat. Korkeakoulutuksemme pitää tukea työelämää ja yksilön työuran kehittymistä. Haluamme Akavan opiskelijoissa vastavalmistuneille myönteisen työuran alun ja sujuvan siirtymän työhön.
Lisätietoja korkeakoulutettujen työttömyydestä
Akava Works työttömyyskatsaus 1/2025: Pahalta näyttää – korkeakoulutettujen työttömyys takoo ennätyksiä uusiksi
