Maahanmuuttajissa on suuri työllisyyspotentiaali

Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta kansainvälisesti houkutteleva paikka työskennellä, opiskella, tutkia ja yrittää. Tavoite on erittäin tärkeä, sillä koronapandemian aiheuttama poikkeustila ei ainakaan vähennä osaavan työvoiman tarvetta pienenevien ikäluokkien Suomessa. Kansainvälisten asiantuntijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden sekä tutkijoiden määrää on saatava kasvatettua heti, kun pandemiatilanne helpottuu ja se on mahdollista.

3.2.2021

Miika Sahamies

Osaamisperusteisen maahanmuuton vauhdittamiseksi hallitus toteuttaa poikkihallinnollisen Talent Boost -toimenpideohjelman, johon sisältyy koulutus- ja työperäisen maahanmuuton suunnitelman laatiminen. Tämä työ on alkanut työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Prosessissa määritellään tavoitteet, painopisteet, puitteet ja tavoitetta kohti vievät toimenpiteet vuoteen 2035 asti.

Akavan näkökulmasta osaamisperusteisen maahanmuuton kehittämistyö antaa mahdollisuuden luoda ratkaisuja yhteiskuntaa koskettaviin huoltosuhteen heikkenemisen ongelmiin, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin ja parantaa osaavan työvoiman saatavuutta.

Lupaprosessien sujuvoittaminen on maahantulon kannalta ensiarvoisen tärkeää. Lupaprosesseja pitää kehittää mahdollisimman pitkälle digitaalisiksi. Osaavan työvoiman saapumisesta pitää tehdä sujuvampaa luomalla Suomeen oma maahantuloväylä erityisasiantuntijoille. Tähän syksyn budjettiriihen linjaukset antavat hyvät lähtökohdat. Niiden mukaan hallitus sitoutuu selvittämään toimenpiteet, joilla erityisosaajille ja startup‐yrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen voidaan luoda nopean työluvan reitti jo vuonna 2021 osana Suomen innovaatio‐ ja tutkimusympäristön kehittämistä.

Laadukas koulutus ja tutkimus sekä palvelut ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä. Nopeiden lupaprosessien rinnalla on tärkeää luoda mahdollisuuksia kielikoulutukseen kaikilla koulutustasoilla kaikille maahantulijoille – siis myös heille, jotka muuttavat Suomeen työn takia, lisäksi heidän perheenjäsenilleen. Sujuvaan maahantuloon liittyy tarve, että viranomaiset esittävät selkeät alakohtaiset kriteerit, joilla EU- tai ETA-alueen ulkopuolella suoritettu koulutus voidaan tunnustaa ammattipätevyydeksi. Kriteereihin voi kuulua selkeästi määritetty täydennyskoulutus.

Tässä yhteydessä on olennaista lisäksi linjata toimenpiteet, joilla asenteita ulkomaalaisia kohtaan voidaan parantaa ja edistää työelämän monimuotoisuutta. Maahanmuuttajien ammatillista verkostoitumista on vahvistettava mentoroinnin avulla. Oiva paikka tarvittaville lakisääteisille toimille on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien uudistamisen yhteydessä, mutta kaikessa muussa avainasemassa ovat suomalaisten työpaikkojen käytännöt.

 

Lisätietoja:

Miika Sahamies

johtava asiantuntija

+358 50 530 5366

Lue lisää aiheesta