Varsinkin nyt, kun kriisejä pandemiasta Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ja kasvavasta inflaatiosta energian kallistumiseen tulee ovista ja ikkunoista, voisi olla helppo unohtaa se, miten näiden kriisien aiheuttamat laskut hoidetaan pitkällä aikavälillä. Tärkeimpiä laskun maksajia ovat toimeliaisuus, korkean tuottavuuden työ ja osaamiseen perustuva tavaroiden ja palveluiden vienti.
Toimeliaisuuden lisääminen on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, jossa toisen hyvä työ on toisen hyvän työn ennakkoehto ja päinvastoin. Yksi menestyksen kulmakivistä on korkealaatuinen koulutusjärjestelmä aina varhaiskasvatuksesta yliopistoihin ja vielä työelämässä oppimiseen saakka.
OECD:n tuoreen Education at a glance -julkaisun mukaan aikuisväestössä korkea-asteen koulutettujen osuus nousi OECD-maissa 27 prosentista 48 prosenttiin vuodesta 2000 vuoteen 2020. Suomessa kehitys on ollut toisenlaista. Meillä korkea-asteen koulutettujen osuus ei ole kasvanut ja oli 40 prosenttia vuonna 2020. Olemme siirtyneet kärkijoukoista keskikastiin.
Vailla toisen asteen koulutusta oleviin täytyy myös kiinnittää erityistä huomiota. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden 18–25-vuotiaiden osuus laski, mutta oli vuonna 2021 liki 12 prosenttia. Tämä on liian suuri luku, ja se ennustaa heikkoa työllisyysastetta ja mahdollista syrjäytymistä. Kodilla ja koululla on keskeinen merkitys näiden nuorten tukemisessa, mutta myös nuorisotyö eri muodoissaan on omiaan tukemaan heidän osallisuuttaan.
Meidän pitää olla huolissaan paitsi korkeakoulutettujen pienenevästä osuudesta myös osaamisen päivittämisestä työelämässä. Osaamisen ajan tasalla pitäminen on paras tae sille, että työtä riittää myös jatkossa. Uskon, että sellaiset työnantajat, jotka tukevat ja mahdollistavat työn ohessa opiskelua, ovat houkuttelevampia työpaikkoja. Tämä korostuu erityisesti näin osaajapulan aikana.
Tarvitsemme tulevaisuudessakin erilaisia osaajia. Kaikki osaamisen kehittäminen on tärkeää. Erityisesti korkeakoulutuksessa korostuu T-malli: oma ala on syytä osata erittäin hyvin, jotta voi antaa panostaan monialaiseen yhteistyöhön. Tämän eri alojen osaajien yhteen tuomisen ja monenlaisten osaamisten hyödyntämisen merkitys kasvaa. Ennakkoluulottomuus tässä suhteessa on avain hyvään tulevaisuuteen.
Jari Jokinen
