Mitä koronan jälkeen – korkeakoulujen alettava suunnitella toimintaa koronan jälkeen
Korkeakouluissa on aika luoda strategiat ja kattavat suunnitelmat koronan jälkeiseen aikaan. Paluu entiseen ei ole vaihtoehto. Etäopetuksesta ja koulutuksen digitalisaatiosta on opittu paljon korona-aikana, mikä pitää käyttää hyödyksi jatkossa. On myös panostettava viipymättä opiskelijoiden ja koko korkeakouluyhteisön hyvinvointiin.
Vain oikein mitoitettu yrittäjän eläkevakuutus tuo riittävää turvaa
Yrittäjän ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kivijalkana toimii yrittäjän eläkevakuutus (YEL). YEL-työtulo paitsi määrittää yrittäjän tulevan eläketurvan tason, se antaa pohjan myös muulle yrittäjän ansiosidonnaiselle sosiaaliturvalle.
Kehitämmekö työmarkkina- ja sopimusjärjestelmää eteenpäin vai peruutammeko jopa sata vuotta taaksepäin?
Suomalainen työmarkkina- ja sopimusjärjestelmä on rakentunut vahvasti sopimusyhteiskuntaa kunnioittavien periaatteiden varaan. Ratkaisuja on tehty sopimalla, ei riitojen ja kärjistysten kautta. Tämä on tuonut oikeudenmukaisuutta ja tasapainoa työmarkkinoille sekä edistänyt sitoutumista tehtyihin sopimuksiin.
Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia pitää edistää – tulisivatko kunnat apuun?
Korkeakouluopintojen aikaiset harjoittelut, olivatpa ne pakollinen tai vapaavalintainen osa opintoja, ovat erinomainen tilaisuus opiskelijalle vahvistaa osaamistaan ja varmistua siitä, että opiskelee itselleen oikeaa alaa. Harjoitteluissa opiskelija voi soveltaa teoriassa opittua käytännön osaamiseksi ja oppia uusia taitoja.
Syrjinnän ja rasismin poistaminen on myös elinkeinopolitiikkaa
Työministeri Haatainen aloitti kansainvälisen rasismin vastaisen viikon tiedotustilaisuudella, joka käsitteli työperäisen maahanmuuton vauhdittamista. Hän esitteli hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen kannalta joukon välttämättömiä toimenpiteitä.
Työuupumuksen kasvu työelämässä on yhteinen haaste
Laaja siirtymä etätyöhön koronan takia on nostanut esiin työpaikkojen käytäntöjen ja työmenetelmien merkityksen sekä kehittämistarpeet. Esimerkiksi johtaminen, yhteistoiminta, sosiaalinen vuorovaikutus ja oman työn johtaminen ovat korostuneet uudella tavalla etätyöarjessa.