Vain oikein mitoitettu yrittäjän eläkevakuutus tuo riittävää turvaa

Yrittäjän ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kivijalkana toimii yrittäjän eläkevakuutus (YEL). YEL-työtulo paitsi määrittää yrittäjän tulevan eläketurvan tason, se antaa pohjan myös muulle yrittäjän ansiosidonnaiselle sosiaaliturvalle.

30.3.2021

Yrittäjän ja työntekijän eläketurvan hinta on sama. Yrittäjä vastaa kuitenkin itse vakuutuksen hankkimisesta ja vakuutusmaksuista. Työntekijän kohdalla työnantaja huolehtii vakuuttamisesta sekä työnantajan ja työntekijän maksuosuuksien tilittämisestä. Työnantaja sisällyttää itse maksamansa osuuden työntekijöiden työeläkemaksuista myymänsä tuotteen tai palvelun kokonaishintaan. Samoin pitää yrittäjän toimia oman vakuutusmaksunsa osalta, jotta hänen toimeentulonsa on turvattu yrittäjätyön päättyessä.

Työntekijän eläketurva perustuu hänelle maksettavaan palkkaan. Yrittäjän YEL-työtulon tulee puolestaan vastata vähintään sellaista palkkaa, jota vuositasolla maksettaisiin yrittäjän työn tekemisestä saman ammattitaidon omaavalle henkilölle. Alivakuuttaminen on kuitenkin yrittäjien joukossa valitettavan yleistä. Alivakuuttaminen tarkoittaa, että YEL-työtulo on vahvistettu liian pieneksi suhteessa yrittäjän oikeaan työpanoksen arvoon. Turvan taso on riittävä vain, jos YEL-työtulo on mitoitettu oikealle tasolle. Vastuu työtulon vahvistamisesta on lain mukaan vakuutuksen myöntävällä työeläkevakuutusyhtiöllä.

Valtio osallistuu YEL:n rahoittamiseen toisin kuin työntekijän eläkejärjestelmässä. Alivakuuttaminen nostaa valtion, eli käytännössä veronmaksajien, maksuosuutta ja muita sosiaaliturvamenoja. Valtion menojen noususta aiheutuva taakka tulevaisuuden veronmaksajille on huomattava. Alivakuuttaminen pitäisi korjata. Yrittäjän eläkevakuutusta tulisi kehittää siten, että YEL-työtulon tasoa ohjaisi työpanoksen mitattavissa oleva arvo nykyistä käytäntöä selkeämmin ja ymmärrettävämmin. Myös mahdollisuutta rahastoinnille YEL:ssä on syytä selvittää.

YEL-vakuutuksen soveltamisen rajaukset, kuten yrittäjätoiminnan neljän kuukauden keston vaatimus ja alaraja saavat aikaan sen, että yrittäjänä tehtyä työtä jää nykyisin eläketurvan ulkopuolelle. Tämä on tyypillistä itsensätyöllistäjille, jotka harjoittavat pienimuotoista, epäsäännöllistä ja lyhytkestoista yrittäjätoimintaa. Työnteon tavat ovat muutoksessa ja digitalisaatio mahdollistaa uusia ratkaisuja myös YEL-vakuuttamisessa. YEL-vakuutusta tulisi kehittää siten, että kaikille työtä tekeville turvataan mahdollisuus eläkevakuuttamiseen. Akavan tavoitteena on, että yrittäjien eläketurvaa kehitetään ottamaan yrittäjien ja itsensätyöllistäjien tarpeet paremmin huomioon. Työskentelyn lyhyen keston tai ansioiden pienuuden ei tulisi johtaa siihen, että tehtyä työtä jää eläketurvan ulkopuolelle.

Lyhyesti: mikä YEL on?

  • YEL-vakuutus antaa yrittäjälle turvaa vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta.
  • YEL-vakuutus on pakollinen 18 vuotta täyttäneelle mutta alle 68-vuotiaalle yrittäjälle, kun yritystoiminta jatkuu yhdenjaksoisesti vähintään 4 kuukautta ja yrittäjätoiminnan arvioitu työtulo on vähintään 8 063,57 euroa (2021 tasossa).
  • Yrittäjän työtuloksi määritellään se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan kyseistä työtä.
  • Yrittäjälle karttuva eläke määräytyy YEL-työtulon perusteella. Työtulo vahvistetaan vakuutuksen myöntämisen yhteydessä. YEL-työtuloa voidaan tarvittaessa muuttaa, jos yrittäjän työpanoksessa tapahtuu muutoksia.
  • YEL-työtulo vaikuttaa sairauspäivärahan, vanhempainetuuksien ja työttömyysturvan määrään. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen edellyttää myös jäsenyyttä työttömyyskassassa. Yrittäjäkassan jäseneksi voi liittyä, jos YEL-työtulo on vähintään 13 247 euroa vuodessa (vuoden 2021 tasossa).

Lisätietoja:

Katri Ojala

Katri Ojala

johtava asiantuntija

+358505938205

Lue lisää aiheesta