Työtä, turvaa ja reilut työehdot myös nuorille
Työelämässä tapahtuu isoja muutoksia muun muassa työmarkkina- ja sopimusjärjestelmässä ja työnteon muotojen moninaistuessa. Nuorten tiedot työelämästä ovat pitkälti oman aktiivisuuden, kesätyökokemusten sekä vanhempien ja ystävien varassa. Peruskoulussa, toisella asteella ja korkeakoulussa opintoihin kuuluu liian vähän perehtymistä työelämän pelisääntöihin.
Kehitämmekö työmarkkina- ja sopimusjärjestelmää eteenpäin vai peruutammeko jopa sata vuotta taaksepäin?
Suomalainen työmarkkina- ja sopimusjärjestelmä on rakentunut vahvasti sopimusyhteiskuntaa kunnioittavien periaatteiden varaan. Ratkaisuja on tehty sopimalla, ei riitojen ja kärjistysten kautta. Tämä on tuonut oikeudenmukaisuutta ja tasapainoa työmarkkinoille sekä edistänyt sitoutumista tehtyihin sopimuksiin.
Työuupumuksen kasvu työelämässä on yhteinen haaste
Laaja siirtymä etätyöhön koronan takia on nostanut esiin työpaikkojen käytäntöjen ja työmenetelmien merkityksen sekä kehittämistarpeet. Esimerkiksi johtaminen, yhteistoiminta, sosiaalinen vuorovaikutus ja oman työn johtaminen ovat korostuneet uudella tavalla etätyöarjessa.
Paikallisen sopimisen mystifiointi päättyköön
Yksi yleisimmistä ja samalla kiistanalaisimmista työmarkkinakeskusteluista on viime vuosina liittynyt paikalliseen sopimiseen ja sen edistämiseen. Sitä on pidetty keskeisenä ratkaisuna talouskasvuun, työllisyyteen, kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. Kukaan ei ole kuitenkaan täsmentänyt, mitä ja mille tasolle palkoista, palkankorotuksista ja muista työehdoista tulisi sopia, jotta nämä tavoitteet toteutuisivat. Aihe nousi jälleen keskusteluun valtiovarainministeriön tuoreen raportin takia.
Työmarkkinoiden muutoksia on ennakoitava ja niihin on reagoitava – ilman rohkeutta ei synny uudistuksia
Globalisaatio, teknologian kiihtyvä kehitys ja väestöennuste eivät ole enää uusia ilmiöitä tai puheenaiheita. Niiden vaikutukset työmarkkinoihin, talouteen, työllisyyteen ja työelämään vahvistuvat jatkuvasti. Samalla muutostarpeet työmarkkinoiden toimivuuden sekä sosiaaliturva- ja työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi kasvavat. Käsillä oleviin haasteisiin on pystyttävä reagoimaan rohkeasti ajoissa.